Suomi siirtynyt ”heimoistumisen” aikakauteen, mistä on varoitettava
Amerikkalainen politologi Francis Fukuyama on aiheuttanut vilkkaan keskustelun pohdittuaan Foreign Affairs -julkaisussa identiteettipolitiikkaa. Hän on huolissaan demokratioiden kriisistä ja pitää politiikan ”heimoistumista” yhtenä kriisin aiheuttajana. Fukuyama on julkaissut aiemmin viime vuonna teoksen Identity. The demand for dignity and the politics of resentment, mikä on vapaasti käännettynä: Identiteetti. Arvostuksen vaatimus ja kaunaisuuden politiikka.
Fukuyama aiheutti kohun 1989 ennustaessaan ”historian loppua”, koska kapitalismin ja sosialismin välinen kamppailu oli päättynyt liberalismin ja markkinatalouden voittoon. Myöhemmin Fukuyama on saanut kohdata kovaa vastakritiikkiä, koska historia epäilemättä jatkuu. Harva oivalsi mitä Fukuyama lopulta tarkoitti: hän puhui hetkestä, jossa ikään kuin historia loppui, mitä kuvausta saksalainen filosofi Georg Wilhelm Friedrich Hegel käytti, kun Napoleon oli voittanut Jenan taistelussa Preussin vuonna 1806. Sekä Hegel että Fukuyama tiesivät tietenkin, että historia jatkuu: toinen näki sen kehittyvän dialektisesti, toinen demokratian dynamiikasta käsin.
Fukuyama tekee tällä kertaa yhteenvetoa globalisaation sekä myönteisistä että kielteisistä kehitysilmiöistä, toisin sanoen historian suuren liikkeen nykyvaiheesta. Pitkään jatkunut köyhyyden aleneminen on pysähtynyt ja demokraattisesti hallinnoitujen valtioiden määrän kasvu on kääntynyt laskuun. Hän kuvaa, miten keskiluokka on kasvanut Kiinassa ja Intiassa, mutta köyhdyttänyt sinne siirtyneen tuotannon seurauksena keskiluokkaa länsimaissa. Samalla naiset ovat tulleet vahvasti työelämään uuden talouden myötäillessä ja vähäistä koulutusta edellyttäneet työpaikat on siirretty robottien vastuulle.
Keskiluokan elintaso länsimaissa on heikentynyt. Kehitys on johtanut liberaalin kansainvälisen järjestelmän haurastumiseen ja oikeistolaisten populistisliikkeiden esiinmarssiin, mutta myös politiikan heimoistumiseen, missä vasemmisto on saamassa uuden alun vaikuttamisessa. Fukuyaman mukaan vakiintuneet demokratiat kuten Turkki, Unkari, Puola ja Thaimaa ovat muuttuneet arveluttaviksi demokratioiksi. Yhdysvalloissa Donald Trumpin tietä valtaan tasoitti globalisaation aiheuttama elintason lasku perinteisen työväestön ja keskiluokan piirissä. Kyse oli myös identiteettikriisistä valkoisten miesten keskuudessa.
Suomen eduskuntavaalitulos ei ole enää irrallinen Fukuyaman analysoimasta laajemmasta kehityskuvasta. Vaikka taustalla vaikuttavat talouden ja teknologian aiheuttamat muutokset, Fukuyama näkee kehityksen liittyvän myös toiseen ilmiöön: identiteettikysymyksen merkityksen kasvuun politiikassa. Viime vuosisadalla politiikkaa hallitsivat taloudelliset kysymykset: vasemmistossa ay-liikkeiden edunvalvonta, verojen korotukset ja karttuneen hyvinvoinnin jakaminen, oikeistossa kavahdettiin valtion vahvistamista ja pyrittiin puolustamaan yksityistä sektoria.
Taloudellisten ja ideologisten kysymysten rinnalle ovat tulleet identiteetteihin liittyvät kysymykset. Fukuyama käyttää artikkelissaan identiteettien synonyymina käsitettä ”heimoistuminen”. Identiteettipolitiikka koostuu niistä poliittisista liikkeistä, joiden ryydittäjinä on erilaisten ryhmien, ”heimojen” halu ja vaatimus tulla aiempaa selvemmin tunnustetuksi. Heimoilla on erityisoikeudet, jotka kaikkien olisi hyväksyttävä. Tämä kehitys nostaa vääjäämättä esille myös uusia ristiriitoja ja epäluuloja. Heimoistumisesta on tullut demokratian haastaja. Heimojen halu tulla tunnustetuksi ja arvostetuksi näyttäytyy vakiintuneiden puolueiden kannalta kaunaisuutena. Kuka suomalainen poliitikko puhui kaunamedista jo vuosia sitten?
Fukuyamaa pohdituttaa Donald Trumpin nousu, mutta myös demokratioiden sulaminen eri puolilla maailmaa. Brexit on myös osa tätä kapinointia. Syrjäytyneet tai syrjäytymistä pelkäävät eliitit ovat löytäneet toisensa niin Italiassa, Britanniassa, Ruotsissa, Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Kommunismin ja fasismin haamut hiipivät taas Eurooppaan.
Kansanedustaja Juhana Vartiainen on analysoinut Fukyaman teoksen aikanaan viime syksynä kotisivullaan erinomaisesti, eikä siihen ole sinänsä paljonkaan lisättävää. Teoksessa kritiikki kohdentuu talouden kaikkivoipaisuuden tarkasteluun. Globalisaation myötä taloudellisten häviäjien katkeruus purkautuu nationalismina ja syyllisten etsimisenä eliitistä, ulkomaista ja ulkomaalaisista — mitä puolestaan opportunistiset poliitikot käyttävät hyväkseen. Onkohan nyt Suomessa vaalien jälkeen syytä pohtia, voidaanko poliittista kenttää mielekkäästi jaotella perinteisten jakolinjojen pohjalta. Jos ei voida, mitä sitten käytetään politiikan ymmärtämisessä mittatikkuna? Puhetta arvoista riittää, mutta viime kädessä ne eivät ratkaise, vaan valtapoliittinen laskelmointi. Jos Suomi haluaa edistää EU:n vahvistamista, tarkoittaako se, että haluamme vähemmän suomalaisuutta ja enemmän eurooppalaisuutta, vai mitä? Varmasti molempia, mutta onko sen mahdollista?
Fukuyama pitää yhtenä ongelmana sitä, että eurooppalainen identiteetti on asia, jolle ei ole olemassa tyydyttävää määritelmää. Samalla kansallisuuden merkitystä ei ole haluttu ymmärtää myönteisesti, vaan se Euroopassa asetetaan EU:n ideologiseksi vastavoimaksi; pahan hengeksi joka on nujerrettava, kun unioni kasvaa kansallisuudet yhteen sulattavaksi eurooppalaisuudeksi. Halutaan enemmän Eurooppaa, mutta kansallinen identiteetti on silti yhä se, jolle halutaan kunnioitusta. Suomessa presidentti twiittaa tyytymättömyyttä, kun videotuomari tuomitsee suomalaismaalin hylätyksi maailmanmestaruusottelussa. Tuskin hän twiittaisi, mikäli maali olisi hylätty yhtä virheellisesti, mutta vastapuolen tappioksi. Kansallinen intressi on hyvä asia, mutta sen korostamista paheksutaan. ”Amerikka ensin” on paha asia, mutta ”Suomi ensin” Suomessa ei.
Kansainvälinen järjestelmä toimii kansakuntien ja valtioiden, yhteisönä, joka sai alkunsa oppikirjojen mukaan vuonna 1648 tehdyssä, 30-vuotisen sodan päättäneessä Westfalenin rauhassa. Sen suuria saavutuksia oli rajoista sopiminen. Viime vuosikymmeninä on nähty suuri askel siinä, että rajatarkastuksista luovutaan ainakin EU:ssa, koska olemme EU-kansalaisia. Vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena on jälleen jouduttu tunnustamaan, että kuten 1648, vielä tänäänkin rikollisuuden ja väkivallan torjunnassa kansallisvaltioiden rajoilla on merkitystä. Näin myös kanallisvaltioilla on merkitystä, eikä niiden olemassaoloa ole mahdollista taata ilman kansallista identiteettiä, joka sinänsä voi muuttua sisältämään vaikkapa useista kulttuureista saapuvia kansalaisia vaikuttimineen.
Donald Trumpin ”Amerikka ensin” -slogan on siinä mielessä vastaus amerikkalaisen keskiluokan hätään, että globalisaatio ei ole automaatti, joka huolehtii kaikkien edusta ilman kansallista väliintuloa. Kiina on nyt sen tosiasian edessä, että se joutuu avaamaan kilpailua suljetuille markkinoilleen tai sen halvoille tuotteille ei kohta ole riittäviä maailmanmarkkinoita. EU ja Yhdysvallat ovat alkaneet kehitellä vastatoimia, eikä Kiinan johto sisäisen vakauden säilyttämisen takia voi jättää niitä huomiotta. Tämä perustuu odotukselle, ettei Kiina halua irtaantua globalisaatiosta, jota ilman sen talous ei kasva.
Artikkelissaan Fukuyama kääntää analyysin kärjen myös vasemmistoa vastaan sen identiteettipolitiikan luotua hyvin suvaitsemattoman asenneilmapiirin, mikä näkyy esimerkiksi useissa Yhdysvaltojen huippuyliopistoissa, joissa emotionaalinen kantaaottavuus on syrjäyttämässä rationaalisen argumentaation. Tästä on erikseen runsaasti kirjoittanut Harvardin jättänyt brittihistorioitsija Niall Ferguson. Hänen mukaansa 1980-luvulla yliopistoissa kuunneltiin puolin ja toisin vasta-argumentteja, mutta näin ei ole enää tänä päivänä.
"Kaikki identiteettipolitiikka ei tietenkään ole pahasta. On aivan oikein, että hyväksikäytetyt naiset tai etniset vähemmistöt nousevat ylpeästi puolustamaan oikeuksiaan. “Valkoisen miehen” tähänastista ylivaltaa saa haastaa ja pitää haastaa", Vartiainen kirjoittaa blogissaan. Metoo -liike voisi silti hyvin laajentua myös poliittisen ahdistelun piiriin. Suomen julkinen sektori on täynnä poliittista syrjintää, mistä ei uskalleta vapaasti puhua. "Identiteettipolitiikka menee kuitenkin liian pitkälle, jos se kieltää yhteisen kielen ja kommunikoinnin mahdollisuuden." Suomessa on kulttuurinen taipumus konsensukseen, mikä johtaa myös kommunikoinnin mahdollisuuden kieltämiseen. Tämä nähtiin esimerkiksi eduskuntavaalien alla, kun ulkopolitiikasta ei uskallettu aloittaa kunnon keskustelua.
Pelkään myös osin omasta kokemuksesta, että rationaalin väittelyn perinne on hiipumassa suomalaisistakin yliopistoista. Jos väittelyä ei opita ja sallita yliopistoissa, ei sitä siedetä ja sallita ministeriöissäkään. Parhaimmillaan diplomatia on kovaakin väittelyä ennen sopimista. Pinnallinen konfliktin ratkaisu nojautuu pinnalliseen asioiden käsittelyyn, jolloin vältellään konfliktin avointa aukaisemista. Yliopistojen tulisi luoda kykyä kriittisyyteen, vaikka yhteiskunnassa vallitsisi poliittinen paine yksimielisyyteen. Tähän liittyy yliopiston sateenvarjon alla harjoitettava puhtaasti poliittinen kannanottamainen, mikä käy ilmi vaikkapa Ylen uutistoiminnassa tai valtalehdistön julkaisemissa kirja-arvioissa. Ilmiö on seurausta sekä tiukentuneista taloudellisista reunaehdoista että heimoistumisen rantautumisesta politiikkaan ja laajemminkin yhteiskuntaan.
Mistäpä kiusaamisen kulttuurikaan muualta saa siemennystä kuin ahdistuksesta, joka on usein seurausta kommunikoinnin puutteista. Yliopistojen ilmapiiri on historiassa ollut muutoksen kuumemittari. Ennen 30-vuotista sotaa yliopistot käytännössä hiipuivat. Euroopan diktatuureissa, natsi-Saksassa ja Neuvostoliitossa, ei yliopistoja edes ollut perinteisessä mielessä, koska vapaa ja rationaalinen keskustelu oli niissä kielletty. Historiasta on opittava ja siksi se on tunnettava. Vaikeneminen ole ratkaisu.
Syvällinen puheenvuoro. Asian ydin on juuri se, että perinteiset jakolinjat eivät enää toimi. Kukaan ei oikein tiedä, missä ovat koordinaatit nykyisessä tilanteessa? Miten vasemmisto voi puolustaa hyvinvointivaltion korkeita veroja globalisaation, tekoälyn ja Uber-saation maailmassa? Miten arvokonservatiivit omia arvojaan? Tajuaako oikeisto, että talonpojat ovat hemmetin vihaisia? Ihmiset kiistelevät identiteetistä koska mistään muusta ei voi kiistellä. Vihreät on aivan yhtä paljon ryhmäidentiteettin perustuva puolue kuin perussuomalaiset. Poteroihin kaivautuminen sosiaalisessa mediassa, tahallinen väärinymmärtäminen, trollaaminen jne. ovat vain seurauksia eivät syitä, tilanteessa, jossa kenelläkään ei ole kovin vakuuttavia vastauksia. Identiteettipolitiikka, tietenkin, on valistuksen filosofian hylkäämistä. Ja muistaako muuten joku sen ajan, kun lehdissä julkaistiin uutisia, eikä mielipiteitä? Me olemme kaikki osa ongelmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka EU-vastaisuuteen saadaan ulkoistakin apua, on sille myös kotoperäistä kysyntää. EU-identiteetti vahvistuu EU-maissa ja on väistämätöntä sitä seuraavan vastaisku EU-identiteetin vastustajien taholta.
Kansallista etua propagoiva argumentaatio voi olla perustelu EU-identiteetin vastustamiselle, eikä niinkään viesti tavoitetta. Tätä ei pysty sanomaan, sillä kyseessä on yksilön oma tuntemus.
Onko sellaisesta viitettä, että EU-identiteetti koettaisiin olevan kansallisesta identiteetistä pois? En ole havainnut EU-identiteettiä pakkotuputettavan myöskään. Paskanpuhujat keksivät väittämiä perusteluiksi tyhjästä ja alkavat uskomaan omiin väittämiinsä.
Ilmoita asiaton viesti
”Onko sellaisesta viitettä, että EU-identiteetti koettaisiin olevan kansallisesta identiteetistä pois?”
Ainakin muille EU-maille jaetut rahat on pois Suomen budjetista. Identiteetistään saa parkua jos on ongelmia oman identiteettinsä kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Makkosen sivaltaa asian ytimeen eli puutteelliseen itsetuntoonsa. Sitä tarkoitin.
EU-identiteetti kiinnittyy EU:iin ja siksi EU:a on saatava nurin, jotta itsetunnon puutteesta johtuva paha olo palautuisi siedettävälle tasolle. Meille muille EU tarjoaa rakentavan vaikutuskanavan maailmaan ja tarjoaa lisää uusia mahdollisuuksia onnistua omassa elämässä. Suomalaisuus ei vähene, vaikka tunne eurooppalaisuudesta vahvistuu.
Ilmoita asiaton viesti
Kansallismielinen politiikka ei aja lähtökohtaisesti EU-identiteetin murentamiseen. Kuten itse sanoit, näiden asioiden ei tarvitse olla toisensa poissulkevia. Kyse lienee vain perspektiivistä, että millainen on kenenkin tulevaisuusvisio.
EU-identiteettiä ei kuitenkaan esiinny juuri nimeksikään itsellä, eikä kenelläkään lähipiiristäni. En tiedä nuoremmasta sukupolvesta, jotka ovat jo syntyneet EU:n alla, sillä heillä se voi olla suurempaa.
Ilmoita asiaton viesti
Onko kansallismielisyys sama kuin kansallinen identiteetti? Minulle EU-identiteetti tarkoittaa sitä, että samaistan itseni johonkin kokonaisuuteen kuuluvaksi, mikä tarjoaa enemmän etuja kuin ottaa pois. Olen valmis pitämään sen puolta, jos se joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Ehkä jopa kannattamaan ranskalaista PSG:tä, kun se pelaa Moskovan Spartakia vastaan.
Halla-ahoa kuunnellessa hän tuntuu olevan huolissaan EU-alueelle pyrkivistä, joten voisi kuvitella hänellä olevan EU-identiteetti. Hän kuitenkin tuo esille myös sitä, että Suomea ei nyt ole realistista yrittää saada eroon EU:sta. Tuolla perusteella pidän häntä nationalistina. Sitten on Makkosen kaltaisia hörhöjä, joilla tavoite on EU:n kaataminen.
Asian voi nähdä myös niin, että minulla on eu-identiteetti, koska voin muuttaa mihin tahansa EU-maahan ilman byrokratiaa, aloittaa työt ja yrittämisen, opiskella ja maksaa kansallisella rahallani, saada terveydenhoitoa samalla hinnalla kuin muut maan kansalaiset, ym. Ero on merkittävä, kun vertaan sitä EU:n ulkopuolisiin maihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Asian voi nähdä myös niin, että minulla on eu-identiteetti, koska voin muuttaa mihin tahansa EU-maahan ilman byrokratiaa, aloittaa työt ja yrittämisen, opiskella ja maksaa kansallisella rahallani, saada terveydenhoitoa samalla hinnalla kuin muut maan kansalaiset, ym. Ero on merkittävä, kun vertaan sitä EU:n ulkopuolisiin maihin.”
Minullakin on EU-identiteetti, mutta se ei tarkoita samaa kuin persujen persuidentiteetti. Jos tätä ei mainita niin persuille ainakin tulee täysi väärinymmärrys minun EU- identiteetistäni.
Ei se minun EU- identiteettini nimittäin ole mikään pyhä ja lukkoonlyöty asia, kuten persujen persuidentiteetti. Minun EU- identiteettini kestää vain niin kauan kun EU on olemassa ja se on minusta hyödyllinen ja elämääni helpottava asia.
Tarpeen tullen voin omaksua minkä identiteetin tahansa, jos se vain on mahdollista, vaikkapa ruotsalaisen, venäläisen, saksalaisen, englantilaisen, amerikkalaisen, tai vaikkapa Austraalian aboriginaalien identiteetin.
Ilmoita asiaton viesti
”Sitten on Makkosen kaltaisia hörhöjä, joilla tavoite on EU:n kaataminen.”
No jos argumentaation rationaalisuudella katsotaan niin nämä hörhöt ovat kyllä lähinnä federalisteja.
Ilmoita asiaton viesti
”Asian voi nähdä myös niin, että minulla on eu-identiteetti, koska voin muuttaa mihin tahansa EU-maahan ilman byrokratiaa, aloittaa työt ja yrittämisen, opiskella ja maksaa kansallisella rahallani, saada terveydenhoitoa samalla hinnalla kuin muut maan kansalaiset, ym. Ero on merkittävä, kun vertaan sitä EU:n ulkopuolisiin maihin.”
Olen vuodesta 1967 jatkuvasti liikkunut, työskennellyt ja opiskellutkin Keski-Euroopassa ja tuntenut itseni siitä saakka eurooppalaiseksi ja samalla myös koko Suomen kuuluvan Keski-Eurooppaan. Äänestin aikaan Suomen liittymisen puolesta EU:n. Siitä huolimatta EU:n eri lieveilmiöt ovat saanet minut ajattelemaan toisin enkä allekirjoita ollenkaan, että kuuluminen tai ei kuuluminen EU:n olisi mitenkään ratkaisevaa identiteettimme kannalta. Vertaa Norja ja Sveitsi.
Ilmoita asiaton viesti
Sillä että Norjassa tai Sveitsissä ei ole meppejä europarlamentissa ei ole merkitystä siltä kannalta että tuntuuko minusta siltä etteivät Norja ja Sveitsi kuuluisi Eurooppaam.
Sillä ettei Norjassa ja sveitsissä kelpaa sama euro kuin muualla maksuvälineenä on kyllä vähän merkitystä siihen miten minä tunnen uhteistä heimotunnetta norjalaisten tai sveitsiläisten kanssa.
Olen kyllä sitä mieltä että eurooppalainen heimotunne olisi hyvä asia, mutta eihän sitä voida millään laeilla edistää. Se syntyy jos syntyy, tai jää syntymättä.
Itselläni ei ole henkilökohtaisesti mitään tarvetta heimotunteisiin, mutta voin kyllä leikkiä heimotunnetta tarpeen mukaan, eli voin valita millaista heimotunnetta leikin, omien fyysisten tarpeideni perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
” …enkä allekirjoita ollenkaan, että kuuluminen tai ei kuuluminen EU:n olisi mitenkään ratkaisevaa identiteettimme kannalta. Vertaa Norja ja Sveitsi. ”
Vai noin ajattelet. Suurin osa EU-maista ei ole kuin Sveitsi ja Norja, mutta pärjää EU:n ansiosta. Suomesta ei tule Norjaa eroamalla EU:sta.
Sitähän minä kirjoitin, että Suomi-identiteetti ei katoa EU-identiteetin vahvistuessa.
EU-identiteettiin kuuluu myös demokratia, minkä EU pystyy tarjoamaan kansalaisilleen. Suora demokraattinen lakia säätävä elin jäsenmaille (valtio) Eurooppaa koskevista asioista päätettäessä. Kansalaisille oman lakia säätävä päätökse-elin mihin eu-kansalaiset valitsevat omat edustajansa valvomaan, että huomioon otetaan koko EU:n alue.
Norja ja Sveitsi ei tuota tarjoa kansalaisilleen, vaan säätävät samat lait voimaan itselleen EU:n faksaamien tietojen mukaisesti. Se niiden itsenäisyydestä.
Ilmoita asiaton viesti
Norjan ja Sveitsin ei kannata olla EU:n ulkopiolella sen enempää kuin Suomenkaan, sen takia ne onkin EU:n sisällä erikoisjärjestelyin, eli niin että ovat osa systeemiä, osallistumatta itse päätöksentekoon systeemin sisällä.
Tämä on hassua, mutta näin pitää menetellä jotta hassut Norjalaiset ja Sveitsiläiset voisivat säilyttää omat hassut heimotunteensa ja pysyisivät tyytyväisinä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus Rusilta tärkeästä aiheesta.
Heimoistuminen näkyy meilläkin siinä, että ryhmän keskinäinen lojaalisuus menee moraalin ja etiikan ohi. Kyseessä on heimoidentiteetin yksi keskeisimmistä piirteistä.
Nationalismi on olennaisesti nollasumma -ajatteluun perustuva ideologia. Siis: toisen kansan tappio on toisen voitto. Onkin outoa, että eri valtioiden nationalistit ovat niin hyvää pataa keskenään.
Eivät ymmärrä edes omaa ideologiaansa.
Tuossa taas kerran erinomainen kirjoitus heimoista: https://www.the-american-interest.com/2018/05/16/g…
Ilmoita asiaton viesti
Voin puhua vain omasta puolestani.
Mä kannatan ajatusta kansallisvaltiosta ja koen vieraaksi sun nostaman ajatuksen siitä, että kyseessä pitäisi olla jonkinlaista nollasumma-peliä. Mä en näe mitään syytä miksi toisen kansan pitäisi kärsiä, jotta toinen voi voida hyvin? Ettet sekoita nationalismia nyt imperialismiin / kolonialismiin?
Oma tulevaisuusvisio: EU itsenäisten hyvinvoivien kansallisvaltioiden unionina. Demokratia on lähtöisin kaupunkivaltioista ja mitä lähempänä päätäntävalta on, sitä paremmin se palvelee paikallisia ihmisiä. Kansainvälistä yhteistyötä. Humanitaarinen apu paikallisesti ja kustannustehokkaasti lähiseudulla. Globaali yhteistyö etenee oma pesä ensin kuntoon periaatteella ja kun omasta hyvinvoinnista on varaa jakaa, niin sen teemme. Hitaasti, mutta varmasti ja hitaasti hyvä tulee -mentaliteetillä kohti globaalia hyvinvoivaa maailmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Omituinen näkemys. Nationalismi on yhtä luonnollinen asia kuin itsesuojeluvaisto. Siinäkään ei ole mitään outoa, että eri valtioiden nationalistit ovat usein hyvää pataa keskenään. Niinhän se on urheilussakin. Monet urheilijat kilpailevat jatkuvasti keskenään, mutta ovat siitä huolimatta hyviä kavereita.
Ilmoita asiaton viesti
#12
Siinäkään ei ole mitään outoa, että eri valtioiden nationalistit ovat usein hyvää pataa keskenään.
……………………
Kuten esimerkiksi Venäjän ja Ukrainan nationalistit.
Ilmoita asiaton viesti
Usein ei tarkoita samaa kuin aina.
Ilmoita asiaton viesti
#19
Eli asia sanottuna niin kuin se on. Nationalismi ei aina aiheuta konflikteja kansojen välille mutta usein kumminkin.
Ilmoita asiaton viesti
Globalismiko sitten ei aiheuta konflikteja? Ei se nyt ole noin yksinkertaista.
Ilmoita asiaton viesti
Ei globalisaatio mitään ongelmia ja konflikteja aiheuta, eivätkä sen kannattajat.
Globalisaatin vastustaminen niitä ongelmia ja konflikteja aiheuttaa, mutta ei se ole globalisaatin vika, sillä globalisaatio ei näitä konflikteja aiheuta, vaan sen vastustajat.
Ilmoita asiaton viesti
#67
Globalismi on kansojen välistä yhteistyötä eri alueilla. Nationalismi on sen vastakohta.
Ilmoita asiaton viesti
#12. #69. Nationalismi ei tietenkään ole yhtä ”luonnollinen” asia kuin itsesuojeluvaisto.
Intian vaalit ja EU:n parlamenttivaalit sattuvat samaan kevääseen. Edellisissä on kaksi kertaa niin paljon äänioikeutettuja kuin jälkimmäisissä, yli 900 miljoonaa.
Saksan ”luonnolliseen” kansakuntaan kuuluu 83 miljoonaa ihmistä, mutta keski-ikäisen muistamana aikana se oli itsestäänselvästi jakautunut kahteen vihollisvaltioon. Britannian 66-miljoonainen valtio jakautuu melkein kaikkien asukkaidensa mielestä neljään kansakuntaan.
Luonnonoikeusfilosofiset heitot 150 hengen heimoa suuremmista ”luonnollisista” yksiköistä ovat pelkkää höpöä kaikki.
Ilmoita asiaton viesti
Perussuomalaisuus taitaa olla nimenomaisesti sitä heimoidentiteettiä mistä tässä blogissa on kyse.
En valitettavasti hallitse blogistin akateemista tyyliä, joten en osaa sillä tyylillä ilmaista itseäni, siis sitä mitä ajattelen, tämä nyt on tällaista kansanomaista tyyliä vaan.
Juuri hiljattain havaitsin ettei tämä nykypäivän persuilu oikeastaan millään tavalla poikkea hengennostatustavoiltaan siitä SMP:läisyydestä joka minun lapsuudessani vallitsi ja villitsi ihmisten ajattelua.
Politiikan aiheet ovat toki nyt aivan erilaiset kuin silloin ennen, Venamon aikaan. Siihen aikaan puolustettiin pienviljelijöitä ja vastustettiin rötösherroja. Tänä päivänä vastustetaan maahanmuuttajia ja niitä herroja jotka on ne maahan päästäneet, sekä suvakkeja, jotka kieltäytyvät tuomitsemasta turvapaikkaturismia.
Siinä suhteessa blogisti on oikeassa että heimoontuminen johtui ainakin Vennamon aikoina ainakin osittain pienviljelijöiden ajautumisesta ahdinkoon, kun uusi aika ja viljelymenetelmien parantuminen aiheuttivat ylituotantoa ja maataloustuotteiden hintojen laskua, peltopaketteja, maitokiintiöita ja sensellaista ikävää.
Tänä päivänä en osaa sanoa onko heimoontumisen syynä Suomessa heikentyneet olosuhteet. En oikein usko siihen. Luulen että pelkoja aiheuttaa vain maailman muuttuminen, EU, EU- vaalit, mepit ja uudet ihmeellisen näköiset tyypit, jotka ovat ilmaantuneet katukuvaan, kylien rateille, supermarkettien hyllyjen väliin ja jopa myyjiksi kssoille ja erilaisiin muihin palveluammatteihin. Eurotkin olivat aluksi vierastuttava asia, mutta nyt niihin taidetaan jo olla tottuneita.
Se vain oli ja on vieläkin yksinkertaisesti liian suuri muutos tavalliseen totuttuun ja turvalliseen elämänmenoon. Muutos herättää muutosvastarintaa ja turvaa haetaan heimoontumisesta.
Kyllä se henki jolla näitä maahanmuuttokriittisiä asioita tänä päivänä ajetaan on aivan se sama heimohenki nyt kuin silloin Vennamon aikaan, jolloin pulustettiin pienviljelijää. Isänmaallisuus oli silloinkin tärkeässä roolissa.
Oikeastaan Timo Soinin aikaan heimohenki olikin jo vähän muuta kuin silloin ennen ja nyt se on palannut takaisin siihen vanhaan. Heimohenki tuo syvää tyydytystä niille joissa tämä heimohenki on. He aivan selvästi tukevat toinen toisiaan, olipa tlanne mijä tahansa ja kuvittelevat edustavansa koko suomen kansaa, mikä on harhainen ajatus, koska heidän äänimääränsä on vain 17%.
Tätä heimoliikettä leimaa intomielisyys ja fanaattisuus nyt ja silloin. Heimolaiset kuvittelevat olevansa aina oikeassa ja puolustavat sitkeästi toinen toistensa mielipiteitä, jopa vihapuheita, juopottelua ja naisten ahdistelua puolustetaan, jos syyllinen kuuluu omaan heimoon.
Toisin kuin blogisti, en näe tätä heomohenkeä Suomessa siis mitenkään uutena nykypäivän ilmiönä, vaan sitä on esiintynyt jo Vennamon aikana, 50 vuotta sitten, kenties jo aiemminkin.
Ilmoita asiaton viesti
”Mistäpä kiusaamisen kulttuurikaan muualta saa siemennystä kuin ahdistuksesta, joka on usein seurausta kommunikoinnin puutteista”
Jos puhutaan vaikka poliittisesta kiusaamisesta, kuten vaikkapa Tolppasen ja Ruohon kohdalla, niin ei kyse ole kommunikoinnin puutteista.
Sitä toki oli mutta se oli/on ryhmittäytynyttä omissa kuppikunnissaan/kuplassaan.
Tämä keskittyminen taas lisääntyy sitä enemmän, mitä suuremmassa määrin rationaalinen argumentointi vähenee. Syntyy pakoreaktio, joka tuottaa samanmielisten keskinäistä voimaantumista.
Vapaan rationaalisen keskustelun hiipumiselle on siis monia syitä.
Pelko on niistä merkittävin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiusaaminen on ihmisille luontaista käyttäytymistä, jonka pois kitkeminen edellyttää puhumista, moraalin kasvattamista, sääntöjä ja niiden valvontaa. Kiusaamista esiintyy kaikissa olosuhteita missä on ihmisiä. Siellä missä sivistystä on eniten, siellä kiusaamista on vähiten, mutta joka paikassa kiusaamisen estäminen silti edellyttää kiusaamisen vastaisia asenteita ja ryhmien sisäistä ja ulkoista valvontaa ja kurinpitoa.
Kiusaaminen ei siis välttämättä ole seurausta mistään konkreettisesta tai abstraktisesta asiasta, mutta kiusaamisen puuttuminen johtuu aina siitä että on tehty toimenpiteitä jolla kiusaamista on saatu vähenemään.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Ja heikko organisaation/puolueen johtaja ei pysty mainistemallasi tavalla toimimaan.
Se lopulta hajoittaa koko organisaation osiin, vaikka se olisi liberaalin toiminnan vuoksi kasvanut kuinka suureksi tahansa.
Näin syntyi esim joukkio ns sirpalepuolueita.
Ilmoita asiaton viesti
Liberaali osuu argumentaatiossaan ytimeen Globalisaation negatiivisista syistä mm. länsimainen keskiluokka on häviäjä ja aasialainen keskiluokka on voittaja, syy seuraus suhteet näkyy läntisessä sivilisaatiossa.
Sitten mennään alueelle:
”syyllinen vierittää virheensä muiden viaksi”.
Liberaalien mielestä globalisaation länsimainen häviäjä etsii syyllisiä eliitistä, ulkomaalaisista?. Totta, liberaali politiikka(eliitti) on syyllisiä siihen mitä nyt läntisessä sivilisaatiossa tapahtuu.
Ihmisten liikehdinnät eivät synny spontaanisesti huvinvuoksi, eikä vastavoima synny ilman vastavoimaa.
Lusikoikaa liberaalit nyt soppanne, jonka olette keittäneet. Parannukseen on keino, myöntkää virheenne ja että olette epäonnistuneet. Katsokaa teidän maailmaanne missä mallissa se on, oletteko ylpeitä?.
Ilmoita asiaton viesti
Mä lähinnä pohdin sitä, että voiko liberalismiin sairastua? Jos liberalismista ja globalisaatiosta tulee kaiken yliajava itseisarvo, niin romuttaako se lopulta realismin paikallisessa politiikassa?
Mä kannatan liberaalia politiikkaa, mutta lähinnä kansallisvaltioiden tasolla. Kun voidaan todeta, että liberaali politiikka toimii myös naapurivaltioissa, voidaan tiivistää yhteistyötä kohti laajempaa globaalimpaa liberaalia yhteiskuntaa. Euroopassa Schengen on ollut tästä hyvä esimerkki ja jo paljon aikaisemmin vastaavaa mm. Suomen ja Ruotsin välillä.
Sittemmin on jossain menty todella pahasti vikaan.
Suomalaisista yli 10% oli viimevuonna ulosoton piirissä https://www.stat.fi/til/uloa/2018/uloa_2018_2019-0…. Se on merkki, että yhteiskunnassa on jotain todella pahasti vialla.
Globalisaatio nykyisellä mallilla aiheuttaa sen, että keskimääräinen pahoinvointimme lisääntyy. He jotka syyttävät huono-osaisuudesta markkinataloutta hyppäävät vasemmiston kelkkaan ja he, jotka katsovat syiden pohjautuvan globalisaatioon hyppäävät sitten kansallismieliseen PS-kelkkaan.
Tilanne alkaa olla jo sen verran kärjistynyt, että osa ihmisistä keskusteluiden rajapinnalla ’triggeröityy’ jo muutamasta avainsanasta. Triggeröityminen on varmasti nuorille tuttu termi ja se kuvastaa keskusteluja varsinkin tällä akselilla nationalismi – globalisaatio todella hyvin. Aihe on mustavalkoistettu ja demonisoitu, jolloin kaikki harmaan eri sävyt kuitataan liian helposti vain mustaksi erilaisin leimoin. Niin kauan kuin keskustelu globalisaation ja kansallisen edun välillä ei ole terveellisellä pohjalla, niin tilanne tulee vain polarisoitumaan entisestään.
Ilmoita asiaton viesti
”Lusikoikaa liberaalit nyt soppanne, jonka olette keittäneet.”
Liberaaleilla ei taida olla vaikeuksia sopan lusikoimisessa, se on sellaista soppaa jota liberaalit on halunneet ja se maistuu kyllä, paitsi että noita arvokonservatiiveja parveilee padan ympärillä ja yrittävät sinne mahdollisuuksiensa mukaan laittaa sinne soppaan omia aineksiaan, jotka eivät liberaaleille maistu.
Arvokonservatiiveille se se liberaalien soppa ei siis maistu, mikä on ikävä juttu arvokonservatiivien kannalta, mutta sille ne ei mitään mahda, koska heiltä puuttuu tarvittava kannatus, eikä arvokonservatiiveilla ole mahdollisuuksia olla keittämässä sitä soppaa.
Mutta sitä samaa soppaa sen arvokonservatiivinkin on vain syötävä, vaikka se ei maistu hyvältä, vaan kitkerältä ja karvaalta.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen konservatiivi ja edustan ryhmää jolla ei ole reseptiä, miten rakennetaan paratiisi maanpäälle. Liberaali paratiisi vaatisi väkisin suvaitsevaisuuden ja onnellisuus pakolliseksi, yksimielisyys Liberialismissa tarkoittaa pelkuruutta ja kritiikitöntä ajattelua.
Ilmoita asiaton viesti
Koko läntinen maailma Norjaa ja Sveitsia lukuunottamatta on korviaan myöten veloissa ja höpistään markkinataloudesta :)Parasta on että jossei olisi aloitettu voimakasta keskuspankkirahoitusta maailmassa olisi todella paljon vähemmän rikkaita.Veronmaksajien ja keskuspankkien rahoituksella ”pelastettiin”casino pelurit,ökyrikkaat suvut ja isoja firmoja ja pankkeja.Ja homma jatkuu edelleen.Koko ajan tulee lisää porukkaa jakamaan väheneviä resursseja tämä ei tule päättymään hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
”Koko ajan tulee lisää porukkaa jakamaan väheneviä resursseja tämä ei tule päättymään hyvin.”
Tässä asiassa menee puurot ja vellit useimmiten sekaisin.
Investointiin tarkoitettu pääoma ei ole sama asia kuin kulutukseen tarkoitettu pääoma.
Kuluttajat ja investoijat on eri asia. Investointeja ja investointirahaa tarvitaan tuotannon rahoittamiseen, jotta olisi niitä tuotteita ja jotta kuluttajilla olisi mitä kuluttaa.
Mutta kyllä kuluttajakin rahaa tarvitsee, muuten tuotteilla ei ole kysyntää ja investoinnit menevät hukkaan.
Tämä on se talouden taikapiiri minkä pitää pyöriä jotta talous toimisi. Investointirahaa pitää olla oikeassa suhteessa kulutusrahaan. Kunhan tämä kuluttajien ja investoijien taikapiiri toimii niin talous pyörii.
Se on sama onko kulutukseen käytetty raha lainaa, tai keskuspankin tekemää, tai väärennettyä tai varastettua. Se on silti rahaa, eikä raha sinänsä ole muuta kuin vaihdon väline. Rahan avulla on mahdollista tehdä kauppaa niin ettei kaupanteko ole vaivaloista vaihtokauppaa.
Usein tässä touhussa unohtuu ettei se raha ettei sinänsä ole mitään ja se voi memettää arvonsa kaupanteon välineenä, jolloin on yks lysti oliko sinulla rahaa tai velkaa, se kaikki menettää arvomsa jos luottamus rahaan katoaa.
Ilmoita asiaton viesti
Marx kirjoitti aikanaan myös siitä, että tulee aika, jolloin kirjanpitotermein ilmaistuina rahaprosessi ja reaaliprosessi irtautuvat täysin toisistaan. Finanssikapitalismi on kapitalismin korkein muoto. Tosiasia on, että varallisuus kasautuu yhä harvempiin käsiin. Suosittelen edelleenkin Pääoman lukemista, osa I riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus, olen itsekin usein viimeisen vuoden aikana käyttänyt Fukuyaman Identiteettipolitiikan argumentteja poliittisessa analyysissani.
Lisäisin tähän keskusteluun oleellisesti kuuluvan identiteettipolitiikan tuhoaseen: vastustajan identiteetin pilkkaamisen yleistämällä alistaen.
Siinä tärkeämpää kuin oman identiteetin korostaminen on vastapuolen identiteetin olkiukkojen rakentelu ja laajentelu koko HEIDÄN heimoaan likaamaan.
Tästä seuraa että jos et nykypolitiikassa osaa tai halua nimetä mahdollisimman tehokkaasti olkiukkoiltavaa vihollista, et saa kannatusta.
Persut ainoana osasivat tämän pelin 2019 vaaleissa. Pari tehokasta olkiukkoa olivat ”irrationaalinen suvaitsevainen” ja ”suomalaista vastuullisuutta kunniottamattomat ilmastohysteerikot” ja hiukan heikompi mielestäni ”punavihreän kuplan heikkopäät”. Tähän aina löytyy joku kiihkeä ehkä hyvistäkin lähtökohdista ylikiihkoileva taho, jonka lausuntoa sitten oli tehokasta yleistää HEIDÄN heimopiirteeksensä.
Vasemmisto on aina käyttänyt ”patamusta korruptoitunut porvari” olkiukkoaan. Niin toki nytkin, mutta aika huonosti se puri, ehkä epäuskottavuutensa vuoksi. Vähän sitä tukemaan ainakaan löytyi meheviä henkilökarikatyyreitä outoine elitistisine julistuksineen. Huonosti alkoi faktojakaan enää löytyä ”eriarvoisuus kasvaa” kun talouden mittarit ja ginit sitkeästi puhuivat omaa kieltään.
Keskustan, kokoomuksen, rkp:n, kristillisten olkiukot eivät minusta ole oikein saaneet amerikkalaista muotoaan. Tämä on vain ajan kysymys.
Vihreiden olkiukko kipuilee. Toki persut yleisesti, mutta kun puolueen linja flirttailee myös talousliberalismin kanssa, se ei oikein voi enää käyttää vasemmistoretoriikan aseita. Ehkä hyvä niin.
Tässä aiempi poliittisen akseliston analyysini identiteettipolitiikasta irtoavalla objektiivisella kulmalla. Sillä nyt ei ole poliittista tulevaisuutta ainakaan 🙂
http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2689…
Mielestäni esim. Risto E. J. Penttilä:n kampanja suli tähän. Ei pelkkä ”aito liberalismi” riitä, ikävä kyllä.
Mikko Kärnä ja Wille Rydman taas olivat jotain konkreettista vastaan, vaikka heidän puolueensa eivät juuri olleetkaan. Se riitti.
Näin sattumanvaraisena nostona ja kaikella kunnioituksella kaikille esimerkeille
Ilmoita asiaton viesti
Hassuinta tässä kaikessa on se et poliittisen ja taloudellisen liberalismin kriisiin tyrkytetään lisää poliittista ja taloudellista liberalismia.
Myös kokoomuksen ja oikeistodemareiden kannattaisi harjoittaa itsekritiikkiä. Keskustassa työ on jo aloitettua kun Sipilä ilmoitti erostaan.
Ilmoita asiaton viesti
Viittaan omaan kirjoitukseeni yllä. Todennäköisempää on että sekä kokoomus että keskusta kehittävät amerikkalaistyyliin itselleen sopivan olliukkovihollisen jota pilkata vasemmiston ”patamusta uusliberaali porvarieliitin halveksittava korruptoitunut jäsen”-tyylillä.
Antti Rinteen taloudellisten mielipiteiden epäselvyyden pilkkaaminen on kevyttä alkuverryttelyä tällä tiellä. Antti Rinteen retoriikan yleistäminen kaikkien vasemmiston kannattajien naurettavaksi ominaisuudeksi olisi odotettava seuraava askel.
Kolmas askel on sitten alkaa keksimään korruptio- ja elitismisyytöksiä ”lock her up, crooked Hilllary”- tyyliin. Tähän on vielä aikaa. Näitähän on noussut jo ”Sipilä järjesteli Talvivaaran diilejä sukulaisilleen”-tasolla vasemmistosta kauan.
Käännetään häpäisyretoriikka siis toiseenkin suuntaan. Tämä on todellisuutta jenkeissä.
Ilmoita asiaton viesti
”eurooppalainen identiteetti on asia, jolle ei ole olemassa tyydyttävää määritelmää.”
Ei EU-lippu, Beethoven:n ”Oodi ilolle” (vaikka onkin ylevä sävellys) tai Eurooppa päivä riitä siihen että suomalainen tuntisi itsensä ”eurooppalaiseksi”. Auttaisiko edes jos julistettaisiin punaviini (Etelä-Euroopan maat arvostaisivat) Euroopan ”kansallisjuomaksi” tai saksalaistyylinen tynnyriolut (Pohjois-Euroopan maat arvostaisivat).
Ei, kyllä nostan Suomen siniristilipun salkoon Juhannuksena ja Itsenäisyyspäivänä, muina aikoina salossa liehuu Uudenmaan maakunnan isännänviiri/emännänviiri vaikka molemmat emme ole kotoisin Uudeltamaalta! Heimo on seuraava suurempi yksikkö perheestä. Sitten Suomi, Eurooppa, Länsimaat (länsimainen kulttuuri) ja viimeisenä koko maailma (ihmisenä olemiseen kulttuuri ).
Uskon siis ennemmin Samuel P Huntigtonin ”Kulttuurien kamppailu” -kirjassa esitettyihin perusteluihin maailman tilasta ja miten ihmiskunta on kehittynyt omissa kulttuuripiireissään. Ja koska se on monimuotoista se on evoluution mukaisesti hyödyksi ihmiskunnalle. Jokaisessa kulttuurissa on kehittynyt ominaisuuksia jotka eivät olisi kehittyneet jos vallitsisi globaali yhtenäiskulttuuri! Jopa Suomen sisällä havaitaan eri heimojen (pohjalaiset, hämäläiset, karjalaiset) erilaiset elämäntaidot …
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Clash_of_Civilizat…
Ilmoita asiaton viesti
Onnex Suomi viittaa vain Turun seutuun, meillä Hämeen heimolaisilla on ihan eri rituaalit, kuten itsekin toteat.
Ilmoita asiaton viesti
”Some theorists and writers argued that human rights, liberal democracy, and the capitalist free market economy had become the only remaining ideological alternative for nations in the post-Cold War world. Specifically, Francis Fukuyama argued that the world had reached the ’end of history’ in a Hegelian sense.
Huntington believed that while the age of ideology had ended, the world had only reverted to a normal state of affairs characterized by cultural conflict.”
Ilmoita asiaton viesti
”Jokaisessa kulttuurissa on kehittynyt ominaisuuksia jotka eivät olisi kehittyneet jos vallitsisi globaali yhtenäiskulttuuri!”
Olet täysin väärässä. Ei heimotasolla ole kulttuuri missään päässyt kehittymään, tai no, jotain toteemin kaivertamista tai kansantansseja on voinut kehittyä heimotasolla.
Kaikki maailmassa viime vuosisatoina ja jo aiemminkin tehdyt ratkaisevan tärkeät keksinnöt ovat kehittyneet globaalilla tasolla tai globaali kulttuurivaikutus on ollut niissä ratkaisevan tärkeässä asemassa.
Amazonin sademetsissä eristyksissä muista heimoista kehittyneet kulttuurit eivät ole päässeet järin pitkälle, mutta eurooppalainen kulttuuri on saanut Euroopan laajuisia vaikutteita ja lisäksi vaikutteita Kiinasta, Lähi-idästä ja muistakin maanosista ja juuri se on nykyisen kulttuurimme perusta, ei vain Suomessa ja Euroopassa, vaan tätä nykyä tämä globaali kulttuuri, kännykät, autot, lentokoneet, on levinnyt kaikkialle maailmaan, maailmaan joka tänä päivänä käytännössä on yksi yhteinen globaali kokomaisuus.
Toki kansantansseissa, tanhuissa, perinnemusiikissa ja toteemipaaluissa voi olla myös eroja.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kansat voivat ottaa muissa kulttuureissa kehitettyjä hyödyllisiä taitoja ja tietoja, ja täten edelleenkehittää niitä ihmiskunnan yhteiseksi hyödyksi.
Vrt islamin kulttuurissa kehitettiin mm algebra ja tähtitiede, Kiinassa paperin valmistus ja ruuti, Kreikassa geometriaa ja filosofiaa, lääketeollisuus oppinut Etelä-Amerikan intiaaneilta lääkekasveista, jne jne
Kansojen ja kulttuurien sekoittuminen estää/hidastaa innovaatioita, sillä samalla tavalla ajattelevat ovat tehokkaampia kuin ”sekamiehitykset” alalla kuin alslla
Ilmoita asiaton viesti
Kehityskulku näyttää vahvasti siltä että kansallisvaltiot eivät katoa mutta niiden merkitys heikkenee. Suurin muutos tapahtuu kansojen ja kansalaisten korvien välissä. Sitä ei voi nuivinkaan takavanhoillinen estää vaikka polkisi miten jalkaansa. Karavaani kulkee jne.
Se on aikamme suuri tragedia että nämä jotka eniten hinkuvat jonkin kansallisen yhtenäisyyden perään ovat samalla romuttamassa edustamaansa ideaa.
Euroopassa on liikkeellä kansallisvaltioista eroon haluavaa separatismia kuten Espanjasta ja UK:stakin tiedämme. Kansallisvaltioiden sisäiset erot ovat suuremmat kuin unionissa keskimäärin.
Onko sitten tulevaisuus niin että kaupunkivaltioiden/maakuntien (millä nimellä nyt niitä halutaankaan kutsua) olisi helpompi ja demokraattisempi järjestää asiansa ilman kansallisen lainsäädäntöelimen haitaksi ja jarruksi koettua väliporrasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten Italia oli aikanaan, kukoistavan kapitalismin kehto. Mutta idästä tuli silloinkin ongelmia…
Ilmoita asiaton viesti
Ettekö te globalistit ymmärrä, että ihmisissä on heimoistuminen aina, eikä sitä voi mitenkään ihmisistä kitkeä?
Ilmoita asiaton viesti
En minä koe kuuluvani mihinkään heimoon. Jos jokin porukka pitäisi välttämättä valita, se olisi ateistien heimo, mutta tuskin sitä ajat takaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin osa täällä asuvista taitaa tuntea kuuluvansa suomalaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
# 40
Suomalaisilla on perinteisesti tarkoitettu nykyisen Varsinais-Suomen asukkaita. Niitä joilla sukujuuret muita useimmin ovat Itämeren muilta rannoilta ja kauempaakin. Hämäläiset ja karjalaiset eivät sen tulkinnan mukaan ole suomalaisia.
Itselläni kotiseuturakkauden ja saaristolaisidentiteetin rinnalla kulkee eurooppalaisuus, yksi sen monista variaatioista.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi-*nimi* tulee Varsinais-Suomesta.
Sen sijaan *asukkaat* nykyiseen Suomeen ovat tulleet ensin käsittääkseni idästä ja myöhemmin tulleet nykyiseen Länsi-Suomeen. Alkuperäisimmät tämän alueen (nykyisen Suomen) asukkaat ovat siis käsittääkseni idässä. Eli he ovat käsittääkseni niitä alkuperäisimpiä suomalaisia, ja varsinaissuomalaiset ovat, noh, suomalaisia myös.
Suomalaiset on aika erillään olleet muusta Euroopasta, siitä merkkinä esim. geneettinen erityislaatuisuus. https://yle.fi/uutiset/3-6151349
Ilmoita asiaton viesti
Se mitä tuossa YLE:n artikkelissa ei sanottu koskee Suomen miespuolisten ja naispuolisten ihmisten eroja. On nimittäin olemassa asioita jotka periytyvät vain miespuolisten geeneissä.
Tämän tutkimuksen mukaan suomalaiset naiset olisivat kotoisin pääasiassa lännestä, eli Länsi-Euroopasta, juurikin sieltä Hollannista ja sen ympäristöstä. Osa miehistä raas näyttää tulleen idästä käsin, toiset hyvinkin kaukaa, aina sieltä Kiinasta ja mongoliasta asti.
Tiede ei voi tietää mitä tapahtui, mutta arvailla voi. Voi esimerkiksi arvailla että idästä tuli hyvin varustettuja, taistelukykyisiä miesporukoita, ne tuli ja tappoi miehet, sekä ottivat naiset omaan käyttöönsä.
Ilmoita asiaton viesti
# 42
Jos geenitasolle mennään niin suomalaisilla ei näytä olevan siinäkään mitään yhteistä nimittäjää. Karkeasti piirretty raja näyttää kulkevan suurinpiirein Pähkinäsaaren rauhan mukaisesti.
Jos siis geenejä tuijottaa niin ne eivät ole yhdistävä vaan eroittava tekijä.
Ilmoita asiaton viesti
Kahden maailmansodan taistelevat osapuolet, saksalaiset ja englantilaiset, ovat geneettisesti lähempänä toisiaan kuin Pähkinäsaaren rauhan rajalinjan eri puolilla asuvat suomalaiset.
Sen rajan yli on aikoinaan myös tehty lukemattomia ryöstöretkiä tai sotaretkiä toisen heimon alueelle. Kyliä on poltettu, omaisuutta on ryöstetty, ihmisiä on viety orjiksi ja myyty eteenpäin.
Suomalaisten kansallinen yhtenäisyys on vasta 1800 luvulla luotu harha, kansainvälisen kansallisuusaatteen ja ja kansallismielisyyden levittäydyttyä myös Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomalaisten kansallinen yhtenäisyys on vasta 1800 luvulla luotu harha”
Tuota ”harhaa” suomalaiset puolusti yksimielisesti 1939 kun naapurimaa halusi siirtää valtionrajaa.
Ilmoita asiaton viesti
Koska silloin hajoittava populismi oli vähäisempää. Koska oli yhdistävä koululaitos. Koska silloin ei kansaa tarkoituksella jaettu kuten oikeisto tekee ja varsinkin persut/siniset.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuota ”harhaa” suomalaiset puolusti yksimielisesti 1939 kun naapurimaa halusi siirtää valtionrajaa.”
Pitää huomata että venäläiset olivat myös harhojensa vaikutuksessa kun ne hyökkäs.
Suomalaiset pystyivät puolustautumaan venäläisten harhoilta,
mutta elävät vieläkin omissa harhoissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on on kaksi erillistä joukkoa, jotka ovat kuitenkin erillisiä muista.
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/ppreviews-plos-…
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.13…
Ilmoita asiaton viesti
«Ettekö te globalistit ymmärrä, että ihmisissä on heimoistuminen aina, eikä sitä voi mitenkään ihmisistä kitkeä?»
Olet aivan oikeassa siinä, että heimoistuminen on ihmisen sosiaalisen kanssakäymisen keskeisimpiä meihin sisäänrakennettuja taipumuksia. Sellaisena sitä on mahdotonta kitkeä juurineen.
Vastaava toki pätee ihmisen kaikkiin sosiaalisen kanssakäymisen ”paheisiin”, kuten väkivaltaisuuteen, vallanhaluun, kostonhimoon ja sadismiin. Niitä on mahdotonta kitkeä meistä.
Tästä huolimatta ihmiskunnan historia on kertomus suurten sivilisaatioiden kehityksestä, joissa nämä kaikki paheet ovat jatkuvasti paljolti vähentyneet. Voimme kiittää siitä sivistystä ja erityisesti kykyämme empatiaan, itsekuriin, moraalitajuun ja järjen käyttöön.
Heimomme ovatkin vähitellen laajentuneet perheistä kyliin, kylistä kaupunkivaltioihin, kaupungeista valtioihin ja viimeisen sadan vuoden aikana olemme vähitellen yhdistyneet ihmiskunnaksi. Jotkut kulkevat edellä, pessimistit perässä.
Ilmoita asiaton viesti
”Vastaava toki pätee ihmisen kaikkiin sosiaalisen kanssakäymisen ”paheisiin”, kuten väkivaltaisuuteen, vallanhaluun, kostonhimoon ja sadismiin. Niitä on mahdotonta kitkeä meistä.”
En vertaisi heimoistumista näihin ominaisuuksiin.
Heimoistuminen on seurausta miljoonien vuosien takaisesta evoluutiosta. Heimoistumisen evoluution ylettyy muihinkin, kuin suoraan ihmiseen – siis esim. ihmisapinoihin.
Se on paljon vahvempi voima, kuin mikään muu, esim. sadismi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se sadismi ja muut ihmiskunnan paheet on ihan yhtä vanhoja paheita kuin heimoistuminen.
Ei niiatä mitään voida kokonaan kitkeä, kuten hwimoustumistakaan eu voida kitkeä, mutta hillitä niitä kyllä voidaan.
Nämä paheet ovat joskus olleet hyveitä, silloin kun ihminen eli elämää jota voisi verrata eläimien elömään ja se elämä oli jatkuvaa selviytymistaistelua.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä on aivan eri asia.
Voi sanoa, että ihminen on laumaeläin. Ihan perimmiltään, olemuksellisesti laumaeläin.
Mutta ihminen ei ole sadisti. Joku harva saattaa olla, mutta ihmiset eivät ole keskimäärin sadisteja.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta ihminen ei ole sadisti. Joku harva saattaa olla, mutta ihmiset eivät ole keskimäärin sadisteja.”
Ihmiset ovat ihmisiä ja samaa lajia. Saman lajin eri yksilöillä on samat ominaisuudet. Jos yksi on heimoontuvaa sorttia, niin kaikki muutkin ovat, jos yksi on sadisti, niin kaikki muutkin ovat.
Sen verran annan periksi että joku yksilö voi olla vähemmän heimoontuvaa sorttia ja joku toinen enemmän, joku voi olla enemmän sadisti ja joku toinen vähemmän sadisti.
Ei ole olemassa hyviä ja pahoja ihmisiä, kaikki ovat sekä hyviä että pahoja, jotkut vain ovat enemmän hyviä ja vähemmän pahoja, toiset ememmän pahoja ja vähemmän hyviä.
Ilmoita asiaton viesti
Olennaisesti kaikki ovat heimoontuvaa sorttia.
Muita ominaisuuksia on satunnaisesti ja satunnaisin annoksin siellä täällä.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä hetkellä on muodissa korostaa eroja. Vanha juttu puhutaan sitten termodynamiikasta, entropiasta tai keskitään pyörää uudestaan ja käytetään jotain nykytermiä. Yhteiskunta siis pirstaloituu. Tämä ei kuitenkaan ole ikuista vaan joku tapahtumaketju saa taas eheytymisen aikaan.
Eurooppalaisuutta terminä käytetään väärin. Tarkoituksella. Oikeita käsitteitä olisi sanoa, että olemme suomalaisia ja olemme laajemmin länsimaalaisia joka ei oikein koskaan ole ollut sidottu vain Eurooppaan kun joku keskiajan ihminen ei oikein länsimaalainen ollut, sovitaan vaikka niin, että länsimaalaisuus muotoutui Ranskan vallankumouksen aikoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin paljon asiaa, että mitä tässä enää voisi kommentoida, varsinkaan kun en lue Fukuyamaa.
Eurooppalaisen identiteetin ytimessä on vuosisatoja, jos ei tuhansia, ollut jako meihin ja barbaareihin. Nyt sitten innokkaimmat eurooppalaisuuden markkinamiehet ovat samalla innokkaimpia barbaarien maahanmuuton edistäjiä. Tähän kun lisätään blogissa mainittu useiden eurooppalaisten kokema saavutettujen etujen menetys (=keskiluokan köyhtyminen), niin johon olisi ihme, jos ei populistinen heimoistuminen ottaisi tulta.
Populismille ei ole tilausta, jos asiat ovat kunnossa. Nyt sitä tilausta on.
Ilmoita asiaton viesti
«Eurooppalaisen identiteetin ytimessä on vuosisatoja, jos ei tuhansia, ollut jako meihin ja barbaareihin.»
Onko äidinkielesi kreikka vai oletko barbaari?
– nimim. Turkulainen barbaari.
Ilmoita asiaton viesti
En ole lukenut Fukuyaman kirjaa. Luin sitä vastoin huolella blogistin kirjoituksen.
Alla joitain huomioita joihin keskityin :
Identiteetti, talous ja valta. Heimoistumisen näkyminen jokapäiväisessä politiikan teossa.
”…ryhmien ,”heimojen ” halu ja vaatimus tulla aiempaa selvemmin tunnustetuksi. …..on erityisoikeudet, jotka kaikkien olisi hyväksyttävä. ” kirjoittaa blogisti. Mitä tunnistettavissa olevia heimoja meillä voisi olla.
Yksi mikä itselle tulee heti mieleen.
Suomalaisessa politiikassa on siirrytty pikku hiljaa 1600 luvulta asti kaupunki alueiden -ryhmien muodostamien ”heimojen” erityisesti rannikkokaupunkien tapuli oikeuksien saamisten jälkeiseen aikaan jossa erityisoikeuksia ”kasvukeskusten” nimellä ylläpidetään ryhmä-heimo kulttuuria asuinpaikkakunta rajojen sisällä mitä suurimmassa määrin.
Eli meillä on tunnustettavissa selkeät ”sisämaaheimot” kaikkien asuin keskustojen kasvukeskittymien ulkopuolella sekä rannikkokaupunkien ja joidenkin sisämaan kasvukeskustan muodostamat heimot.
Joiden avulla ei voi sanoa enää , että yritetään vaan voimme sanoa että on onnistuttu tällä vuosituhannelle saamaan heimo- etuuksia erittäin hyvin.
Tarkastellaan Juhana Vartiaisen tapaan taloutta. katsotaan minne raha on mennyt valtion taloudessa . Itse olen seurannut ainoastaan liikenne infraa ja sen kehittämistä viimeisten kymmenien vuosien ajan joten keskityn pelkästään siihen.
Sitä mitä on saatu aikaan kun on keskitetysti kyetty suuntaamaan taloudelliset voimavarat kaupunki heimon etujen ajamisiin, on maamme liikenneinfran kehittäminen rannikkokaupunki heimojen etujen mukaisiksi. 100% niin että rannikkokaupunki heimot hyötyvät kun ne voivat pitää sisämaata erityisesti ns satamien takamaina. https://docplayer.fi/33929349-Suomen-satamien-taka… ja http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269803-po…
Selkein ja suurin – Helsingin kaupunki heimo haaran onnistuneet poliittiset talous apu vedot valtiolta heimon ovat olleet pelkästään heimon koon kasvattamiseen tähtääviä toimia ja , tapahtuivat Kaupungin tavaraliikenne satamien poistamisella kaupungin keskiöstä Vuosaareen, jättämällä ainoastaan matkustajaliikenteeseen ja sen pyörittämisiin liittyvät henkilö ja rekka liikenne palvelut city alueelle.
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/5.1-LIIKENNE-VERKOT-SUOMESSA-JA-NIIDEN-KEHITTÄMINEN.pdf
Tästä alkoi vastoin taloudellisia liikenteen kustannus faktoja tehtyjen poliittisten päätösten kulta aika niin Helsingille ja samalla Helsingin yhteenliittymälle Turun ja Tampereen kanssa.
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/… sivu 16/20
Tämän suunnan taloudellisen tukipolitiikan vaikutus pohjustettiin viimeksi Liikenne ja viestintäministeriön liikennetulevaisuus visiossa jonka yhtenä tekijänä oli nyt Tampereen pormestarina vaikuttava Lauri Lyly.
Kyseinen raportti loi tulevaisuusnäkymän Suomi on Saari mallin jatkamisille niin, että kun arvioit vision pohjaksi oli tehty neljälle liikennemuodolle , niin viidennen liikennemuodon vaikutusta ei tarvinnut edes huomioida.
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/…
Tätä valittua Helsinki -Turku -Tampere suurheimon etu -linjaa vahvistaa poliittisesti saadut noin 50 miljardin kokonaispanostusten aloittamiset em heimon selkeästi kasvupoliittisiin tavoitteisiin pyrkiviin toimenpiteisiin(valtakunnan kokonais -kestävän kehittämisen vastaisesti) , ja joiden panostusten aloittamisen on nyt oikeuskanslerimme keskeyttänyt, raideliikenne hankkeet.
Kyseisten raideliikenne hankkeiden näkyvänä ja havaittavana piirteenä voidaan todeta että ne eivät ole lainkaan toteuttamassa kestävän kehityksen politiikkaa siltä osin, että hankkeella ajettaisiin alas päästöjä ja energian kulutuksen pienentämistä. EI vaan
Näiden kaikkien 50 miljardin kokonaispanostuksen maksaa tavalla tai toisella Suomen kansa ja ne hyödyttävät ainoastaan suurheimon (Helsinki -Tampere-Turku) kasvattamis etua.
Uusien raiteiden rakentaminen matka aikojen nopeuttamiseksi joillain minuuteilla Heimojen välillä ensinnäkin kuluttaa mielettömästi raaka aineita ja rakentaminen päästöjä. Lisäksi kun kuljetusvälineiden nopeutta nostetaan niin vastuksen kasvaessa energian kulutus kasvaa. Eli täysin vihreän politiikan vastaista poliittista toimintaa.
Tavaraliikenteen osalta tavoite on taas siirtää laivaliikenteen volyymejä raiteille. sekin kasvattaa päästöjä ja energian kulutusta. https://shipowners.fi/merenkulkua-sitoo-globaalit-…
Blogisti kirjoittaa: ” Kansainvälinen järjestelmä toimii kansakuntien ja valtioiden, yhteisönä,” harjoitetusta liikennepolitiikasta voidaan havaita että nyt Heimopolitiikan (em.kaupungit ja metsäteollisuusheimo) voimilla on Suomessa sovittu jo vuodesta 2007 alkaen, että Suomi on Saari mallin kehittäminen on em heimojen etu.
Heimot ovat Suomessa olleet vahvempia eduskunnassa , mitä valtiosopimukset. Eduskunta on vuonna 2012 aloittanut virallisesti toteuttaa liikenteessä EU sopimusten vastaista neljän liikennemuodon avulla tapahtuvaa infra rakentamista, EU ssa hyväksytyn viiden liikennemuodon sijaan.
Heimot ovat olleet niin vahvoja, että ovat kyenneet poistamaan jopa kaikkien poliittisten puolueiden vaaliohjelma listoista kokonaisuudessaan viiden liikennemuodon kehittämistavoitteet ja ovat kyenneet saamaan kaikki liikenevät määrärahat em Heimo-tavoitteiden edistämisiin .
http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27…
Ilmoita asiaton viesti
J. Niinistön pilkka ruokavalion monipuolistamista ajavia kohtaan oli kivitalon kokoinen suomalaisia poteroihin ajava teko.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi sinä ja pari muuta ei pilkkaa ketään esim.tällä palstalla.
Ilmoita asiaton viesti
En minä ole puolustusministeri. Ääneni on samankokoinen kuin minä itse.
Puolustusministerin jos kenkään pitäisi olla koossa pitävä voima ja hahmo. Kun PM alkaa pilkata isoa osaa nuorta väestöä ilman syytä ollaan kyllä erikoisella alueella. Hänen tarkoituksensa on pelkkä vastakkainasettelu ja suuren osan nuorta väestöä dissaus! Hänen tarkoituksensa oli karkoittaa puolet nuorista armeijasta.
Ilmoita asiaton viesti
Politico lehden analyysi Britanniasta ei poikkea Suomesta, ”arvojen” vastakkainasettelu on
päivän teema:
”The Brexit culture war in numbers”
…
”Thera is strong evidence that Brexit is playing into a wider British “culture war,” with voters in Leave and Remain areas prioritizing very different values. ”
https://www.politico.eu/article/brexit-culture-war…
Kulttuurien sotaa käydään myös valtioiden sisällä, ei pelkästään eri kultturivyöhykkeiden välillä kuten Samuel P Huntington kirjoitti.
Ilmoita asiaton viesti
Identiteettipolitiikan kannalta täällä loukataan Juhana Vartiaisen ihmisoikeuksia ja oikeutta saada osakseen tunnistusta/tunnustusta (Anerkennung) hengentuotteensa ainutkertaisena tekijänä.
Juhana Vartiainen kirjoitti blogissaan 25.11.2018 15:08:
”Kaikki identiteettipolitiikka ei tietenkään ole pahasta. On aivan oikein, että hyväksikäytetyt naiset tai etniset vähemmistöt nousevat ylpeästi puolustamaan oikeuksiaan. “Valkoisen miehen” tähänastista ylivaltaa saa haastaa ja pitää haastaa. Identiteettipolitiikka menee kuitenkin liian pitkälle, jos se kieltää yhteisen kielen ja kommunikoinnin mahdollisuuden.”
https://juhanavartiainen.fi/2018/fukuyaman-tarkea-…
Alpo Rusi kirjoittaa yllä 17.4.2019 17:32, 13. kappale:
”Identiteettipolitiikka ei tietenkään ole sinänsä pahasta. Köyhyyteen jääneet, hyväksikäytetyt naiset tai etniset vähemmistöt nousevat rohkeasti puolustamaan oikeuksiaan. Miehisyyden tähänastista ylivaltaa pitää haastaa, etenkin kun siihen on syynsä. [–] Identiteettipolitiikka menee kuitenkin väärään suuntaan, jos se kieltää yhteisen kielen ja kommunikoinnin mahdollisuuden.”
Alpo Rusin plagiaatti loukkaa Juhana Vartiaisen autenttiseen minään perustuvaa inhimillistä arvokkuutta, kun se kerran Vartaisen kirjoituksen mukaan on kiinni muilta saatavasta tunnustuksesta. Itse en odota saavani tunnutusta Vartiaisen ihmisoikeuksien puolustamisesta. Tunnustuksen politiikka perustuu länsimaisessa filosofian historiassa Hegelin Hengen fenomenologian feministiseen, kojèvelaiseen virhetulkintaan, jossa ihmisen tärkeimmäksi ominaisuudeksi nousee halu saada osakseen sosiaalista tunnustusta. Akatemiaprofessori Tuija Pulkkinen huomauttaa, että ”tämän uudelleenkuvauksen tuloksena Hegelin valtava ontologis-epistemologinen hengen itsensä tunnistamisen prosessi kutistuu teoriaksi universaalin ihmisen ominaispiirteistä” (Pulkkinen 2012, 169).
Kaikki valtaväestöstä joissakin suhteissa erottuvat eivät ole hakemassa sosiaalista tunnustusta valtaväestöltä, mutta julkisessa heimoistumisessa tapahtuu niin, että ne asianosaiset, jotka haluavat sosiaalista tunnustusta ja tasavertaista pääsyä keskiluokkaan ja joiden kulttuurinen etäisyys suhteessa valtaväestöön on pieni, asettuvat edustamaan koko kyseistä jossakin suhteessa erottuvien ryhmää. Julkisen heimoistumisen myötä yhteiskunnassa kulttuurinen monimuotoisuus pienenee, kun ryhmäkuntien edustajat haluavat olla mahdollisimman keskellä ja todistella oman ryhmäkuntansa tavallisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Alpo Rusi, kiitos hyvästä puheenvuorosta, joka herätti monia ajatuksia! Minä tartun loppupuolella olleeseen osioon nostaakseni esille väittelytaidon näkökulman. Lainaan Alpo Rusin tekstiä:
”Pelkään myös osin omasta kokemuksesta, että rationaalin väittelyn perinne on hiipumassa suomalaisistakin yliopistoista. Jos väittelyä ei opita ja sallita yliopistoissa, ei sitä siedetä ja sallita ministeriöissäkään. Parhaimmillaan diplomatia on kovaakin väittelyä ennen sopimista.”
Poliittisessa retoriikassa ei enää pyritä väittelyyn, vaan oman näkökulman ja piilotetun tahdon esittelyyn:”Meidän tulee puuttua juurisyihin.”
Suomen kielessä ei ole futuuria, mutta keskustelussa kuitenkin maalaillaan tulevaisuutta. Ei uskalleta sanoa:”Meidän pitää puuttua
seuraavan hallituskauden aikana lapsiperheköyhyyteen'(esim.)
Vielä parempi olisi: Puolueemme tekee kaikkensa…”
Ottakaamme esimerkiksi Ranskan presidentti Macron. Hän uskalsi sanoa Notre Damen palosta puhuessaan, että se korjataan viidessä vuodessa. Mitä tapahtuikaan? Ranskan Perinnesäätiön tilille lahjoitettiin ja on luvattu lahjoittaa jopa noin miljardi €. Asiantuntijat puhuvat kymmenien vuosien korjausurakasta, mutta miljardi riittänee Macronin lupaamaan viiteen vuoteen.En tosi ole korjausurakoinnin asiantuntija.
Entä ne juurisyyt,mitä ne ovat? Politiikka vilisee sanoja, jotka eivät kerro mitään eivätkä sido mihinkään.
Heimolaisuus saa tavallisen kuulijan näkemään sujuvan puheen tai puhevirran upeana esiintymisenä. Rohkeaa esiintyjää meidän kulttuurissamme ihaillaan, vaikka sisältö olisikin lähes käsittämätöntä jargonia.
Väittelytaitoa ja argumentointia eli perustelutaitoa on syytä pikaisesti lisätä yliopistolliseen ja ammattikorkeakoulujen opetukseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Väittelytaitoa ja argumentointia eli perustelutaitoa on syytä pikaisesti lisätä yliopistolliseen ja ammattikorkeakoulujen opetukseen.”
Halla-aho on tässä hyvä opettaja, olisi muilla poliitikoilla opittavaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Halla-aho on tässä hyvä opettaja, olisi muilla poliitikoilla opittavaa.”
Oppimateriaaliksi voitaisiin ottaa vihapuheen oppikirja,
eli kirjoituksia uppoavasta lännestä.
Persuja ei tosin tarvitse tässä asiassa enää opettaa,
ovat jo oppineen ja osaavat ulkoa mestarinsa opit.
Ilmoita asiaton viesti
Halla-Ahon kirjoitukset ovat viisasta puhetta, verrattuna sinun sepustuksiisi.
Ilmoita asiaton viesti
Vihapuheet on viisasta puheta vain siinä mielessä jos pyrkii hillotolpille vihapuhepuolueen puheenjohtajana.
Ilmoita asiaton viesti
#61 Sana juurisyy on mielestäni loistava. Se on ytimekäs ja kertoo suoraan, että keskustelussa on syvempi taso syiden ja seurausten välillä. Tätä on ollut hyvä viljellä erityisesti suppeassa julkisessa keskustelussa, jossa keskustelu on saattanut jäädä tasolle ”ei nähdä metsää puilta”.
Jos keskustelukulttuuri olisi ollut terveellisempi, niin tälläisten sanojen kehittymiselle ei olisi ollut minkäänlaista tarvetta. Kieli elää niin hyvässä, kuin pahassakin. Jos on tahtoa, niin se oma sanoma löytää kyllä tavan päästä perille.
Palaamme siis koulutuksen tärkeyteen, josta olemme kaikki samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Jääkiekkoesimerkki on jollakin tapaa hupaisa, koska naisten loppuottelussa olivat nimenomaan vastakkain Amerikka ja Eurooppa. Ratkaisu johtui suoraan lajin taloudesta.
Ilmoita asiaton viesti
EU on valheelle rakennettu ja demokratian puutteeseen se häviää.
Ps. Naisten loppuottelussa pelasi Suomi- USA.
Ilmoita asiaton viesti
Vraiment, monsieur? Uskotko vakavissasi, että jatkoerän maali olisi hylätty, jos sen olisi tehnyt kanadalainen?
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei ole sitä viisauden kiveä, jollainen kirjoittajalla on. Minulla ei myöskään ole omaa Fukuyamaa taskussani. Minulla on muistikuva muinaisen kansakoulun lukukirjasta.
Yhteiskunnan alku oli perhe. perheellä oli oma reviirinsä, josta elanto oli hankittava. Elannon antaville seudulle hakeutui uusia perheitä. perheet ymmärsivät yhteisöllisyyden arvot, joita ylläpidettiin ja suojeltiin elinehtona.
Aikanaan perheistä muodostui heimo, joka kykeni ohjaamaan omaa toimintaansa tolkullisestri ja lisäksi osoittamaan muille heimoille ja yhteisöille oman kykynsä ja oikeutensa asuinsijoihinsa.
Tuli aika, jona ulkopuoliset voimat alkoivat tunkeutua Suomi heimojen ikuisille maille. Siitä alkoi heimojen välinen yhteistyö, joka alkuun oli nykyistä verkostumista vastaavaa yhteiseloa. Suomi populan kannalta oli erinomaisen tärkeää, että heimojen välillä solmittiin avioliittoja. Ne yhdistivät heimoja ja vältyttiin vaarassa olleelta lähisiitoksen ongelmista.
Aikaa myöten heimoille syntyi tarve voimistua taas kerran ulkopuolisista paineista lähtien. Oli tarve säilyttää omat perinteet ja uskomukset omiin yliluonnollisiin. Heimot joutuivat kahden uskonnon väliseksi puskuriksi. Idän uskonnon ja lännen uskonnon. Siinä välissä heimot koettivat elää ja kehittyä noiden siirtomaaisäntien verotuksen lomassa.
Tuli aika, kun Suomi osoitti olevansa riittävän voimakas musertamaan puskuriasemansa ja itsenäistyä. Itsenäisyys ja vauraus toi ongelmat, joista ei vielä tänäänkään ole päästy irti. Seurauksena oli ulkotuontina ideologiat valkoinen -punainen, oikea-vasen. Luottamus oli menetetty.
On surullista, että uusi yhtenäistyminen käynnistyi vasta sodan kautta yhteistä vihollista vastaan.
Sodan jälkeen alkoi Suomen uusrakentaminen, joka näyttää jopa onnistuneen kohtuudella.
Tuli EU:n aika. Hyvää ja huonoa, näkökantojen mukaan. EU:nkin rapistuminen on alkanut. EU:n kansat ovat epähomogeenisiä. Yhteisöllisyyden rakentaminen EU:n nykymallilla ei tule onnistumaan. Siitä on selkeät kaaviot piirretty. EU:n on otettava askel pari taaksepäin, tai sitten monia pelottavan federaation suuntaan. Nyt EU on heikko. Maailman johtajien pitää tiedostaa, että EU:lla on yksi puhelinnumero, mihin soittaa, kun tarve tulee. Nyt sitä numeroa ei ole.
Kasvaako heimo, vai eikö kasva. Siinäpä kysymys.
Ilmoita asiaton viesti