Alpo Rusi

Pienten maiden merkitys on kasvussa

Tasavallan presidentti  Sauli Niinistö on kantanut huolta pienten maiden asemasta. Hän on todennut, että pahimpien kriisien ratkomisessa  niistä ”ei tunnu mahtuvan keskustelemaan” kuin vain Kiinan Hi, USA:n Trump ja Venäjän Putin. Niinistön mukaan ”on huono, jos vain suuret alkavat määritellä asioita”. Hän on myös huolestunut voimankäytön lisääntymisestä, joka hänen mukaansa on aina pois pienten valtioiden turvallisuudesta.

Mielikuvatasolla  viittaus ”kolmeen suureen” muistuttaa vuoden 1945 Jaltan konferenssista, jolloin Churchill, Stalin ja Roosevelt ratkoivat muiden ”päiden yli” maailmanpolitiikan suurinta kriisiä ja sopivat etupiireistä. Vielä tänäänkin monet heidän päätöksensä vaikuttavat maailmanpolitiikan arjessa.

Yksi päätös liittyi YK:n perustamiseen, joka kirjaa monella tavoin pienten maiden nousua maailmanpolitiikan näyttämöille. Alussa oli 52 valtiota, tänään 193. YK:n jäsenmäärä voisi kaksinkertaistua alkaneen vuosisadan aikana, mikäli se järjestönä on vielä olemassa 2118.

Kansainvälinen järjestelmä on murroksessa myös siksi, että valtioiden rinnalle on kehittynyt monisäikeinen taloudellisten ja poliittisten yhteyksien verkosto. Näin on syntynyt ”verkostojen maailman kartta”, jossa valtioiden tilalle ovat nousseet megakaupungit, liikenneverkostot ja kybermaailman yhteydet.

Meneillään on samaan aikaan maailmanhistorian pisin pysyvä rauhan jakso, joka on paljolti seurausta  sääntöperäisen kansainvälisen järjestelmän syntymisestä. Näiden sääntöjen noudattamisessa on hyviä ja huonoja valtioita, eikä koko ole tässä aina ratkaiseva. Kiina noudattaa järjestelmää siinä mielessä hyvin, että se on eliminoinut tehokkaasti köyhyyttä ja siinä mielessä huonosti, että maassa on poljettu sananvapautta sekä oikeusvaltiota. Taiwanin johto pelkää Kiinan olevan uhka muille. YK:n hyviä ja huonoja jäsenvaltioita arvotettaessa tarvitaan suhteellisuudentajua.

Suomen kokoaan isompi kansainvälinen rooli vuonna 1999 ei ollut sattuma. Pienten valtioiden roolin ja aseman vahvistuminen  kansainvälisessä politiikassa on vahva trendi. Singapore isännöi tärkeän huipputapaamisen jokin aika sitten, luxemburgilainen poliitikko johtaa EU:n komissiota, YK:n pääsihteeri on Portugalista ja monet muut avaintehtävät kansainvälisissä instituutioissa on täytetty keskisuurten tai pienten maiden piiristä.  Järjestöt ovat usein voimakkaampia kuin valtiot.

Suurvallat ovat myös suuruutensa vankeja. Niiden vaikutusvaltaa rajaavat lukuisat tekijät. Venäjä puhuu mieluusti monikeskisestä, multipolaarisesta järjestelmästä, jolloin se olisi siinä täysivaltainen jäsen.  Monikeskisyys peittää alleen tasavertaisten, myös pienten valtioiden oikeuksia korostavan valtioiden järjestelmän. Ketterien pienvaltioiden renesanssi on kuitenkin vasta alkamassa. Islannin, Singaporen ja Viron perässä tulee monia muita vahvoja pieniä valtioita.

Pieniä valtioita suosiva trendi ei silti muuta kansainvälisen järjestelmän perusluonnetta, jota luonnehtii epävarmuus, mitä sopimukset ja säännöt eivät ratkaise. Münchenin sopimus 30.9.1938 kesti puoli vuotta. ETYK:in päätösasiakirja vuodelta 1975 on juhlava sopimus, mutta ei todellinen perusta Euroopan turvallisuusjärjestelmälle. Se on luotava aina uudelleen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Mutta eikö EU:sta pitäisi synnyttää myös itsenäisesti toimiva ja varteenotettava tekijä Venäjän, USA:n ja Kiinan rinnalle. Siihen on ainakin taloudelliset ja jopa kultturilliset palikat olemassa jo nyt. Toki EU:n synnyttäminen yhtenäiseksi ja vahvaksi vaikuttajaksi ei synny ilman synnytystuskia, mutta eipä muutkaan em. suuret vallat ole syntyneet ilman synnytystuskia.

EU:n jäsenenä Suomenkin ääni kuuluu paremmin kuin yksinäisenä pienenä valtiona itänaapurin kyljessä.

Paljon on EU-aihiossa vielä taottavaa ennen kuin se on lähelläkään valmista, mutta sitä takomista kannattaa mielestäni jatkaa, eikä heittää pajavasaraa nurkkaan. Eikö ole parempi, että me EU:ssa taomme EU:sta sellaisen kuin me itse siitä haluamme, eikä niin, että taas toiset sen muokkaavat.

Risto Koivula

Suomi ei ole minun muistamani mukaan ikinä esiintynyt YK:n Yleiskokouksessa aktiivisesti eikä aloitteellisesti - paitsi pyrkiessään itsetarkoituksellisesti Turvallisuusneuvoston vaihtu- vaksi jäseneksi, minkä järkevyyttä voi kyseenalaistaa taktisessa mielessä, kun siellä joutuu vaikka arvalla heittämään itselleen "kannan" joka helvetin suurvataselkkaukseen, sellaiinkin, jotka kaikkain viimeksi Suomelle kuuluvat mitenkään.

Suomen tiedotusvälineet antavat jatkuvasti systemaattisesti väärän kuvan YK:n elinten toiminnasta ja toimialoista ja valtasuhteista. Yksittäisten tutkijoiden hyttysen äänet korvassa leimataan vaikkapa "myöhäissuomettumiseksi".

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/10/yk-n-k...

" perjantai, 25. lokakuu 2013

YK:n kriisinhallintaa haukutaan turhasta, kun sitä ei osata eikä haluta käyttää

... YLE:n A-studio 11.09.2013 taas tihkui ja kipinöi "pettymystä" ja harmistusta, että "Länsi" ei näytäkään hyökkäävän Syyriaan ilman YK:n Turvallisuusneuvoston lupaa.Erityinen kestoma- rina kohdistuu Turvallisuusneuvoston pysyväisjäsenten veto-oikeuteen, josta annetaan väärä kuva, ikään kuin se koskisi kaikkea,mitä YK tekee,ja ikään kuin TN olisi YK:n "suvereeni kor- kein päättäjä". Sitä se ei ole, vaan se on YK:n tärkein erityiselin, jonka TOIMIALUE ON RA- JATTU turvallisuus- ja erilaisiin siihen välittömästi liittyviin asioihin, kuten jäsemaiden hyväksy- miseen ja erottamiseen sekä sihteeristön kokoonpanoon. Erikoisjärjestönä KAIKEN, MITÄ TN TEKEE, ON PERUSTUTTAVA (YLEMPÄÄN) LAKIIN, Peruskirjaan ja yleiskokouspäätöksiin (General Assembly Resolution, GER).

Noissa puitteissa myös TN voi antaa omia kansainvälisen lainvoimaisia "alemman tason" päätöksiä (Security Council Resolution, SCR). Tuollaisella päätöslauselmalla TN voi päättää myös sotilaallisesta puuttumisesta yhteisesti todettuun kriisiin. Jos Yleiskokous on todennut kriisin ja puuttumistarpeen tai päättänyt vaikka jonkin maan rajoista,TN:n on toimittava niissä puitteissa. Toimenpiteiden ollessa vireillä TN:ssa Yleiskokous voi muuttaa omia päätöksiään asiasta vain TN:n ehdotuksesta.

Jos vallitsee tilanne, jossa YK:ssa (Yleiskokouksessa) ja TN:ssa itsessään vallitsee laaja enemmistökanta pakkotoimista, joiden toimeenpanon YK:n lipun alla kuitenkin yksi tai pari py- syvää jäsenmaata kumoaa vetolla, tuo veto voidaan "sivuuttaa" Yleiskokouksen uuden tai van- han päätölauselman ja TN:n enemmistön päätöksellä siten, että jäsenmailla on oikeus panna laillisesti toimeen ilman YK:n lippua Yleiskokouksen linjan mukainen päätös,jonka toimeenpano YK:n LIPUN ALLA on vetottu. Sitten tuo on kyllä vaikeaa, jos YK-lakia ei ole (ainakaan ilman vippaskonsteja...), eikä vallitse todellisuudessa laaja enemmistöäkään sotilaallista toimista. Siitä on kysymys nyt Syyriassa.

Asiasta kirjoittaa emeritus rauhantutkija professori Osmo Apunen Usarissa (toimittajanketku pojastaan on polvi mennyt kovasti huonontunut...):

http://osmoapunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149214-...

11.9.2013 11:31 Osmo Apunen :

" Syyria ja turvallisuuspolitiikan linjaukset

Syyrian pitkittynyt ja alati syvenevä sisällissota on osoittanut, että YK on jälleen kerran juuttu- nut turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten erimielisyyksiin. Myrkkykaasuhyökkäys elokuussa kärjisti tätä tyytymättömyyttä entisestään.

(RK: https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/06/ranska... )

Euroopan unionissa Britannia ja Ranska olivat valmiit suoriin toimiin Yhdysvaltain rinnalla. Muutamat pienemmät jäsenvaltiot ovat ilmaisseet valmiutensa osallistua niihin, EUn enemmistö näyttää istuvan sillä Niinistön aidalla.

Kylmän sodan jälkeiselle ajalle ominaiseen tapaan intervention puuhaajat pyrkivät kokoamaan kansainvälisen yhteisön nimissä toimivan sotilaallisen liittokunnan. "

SpammiroBotti: Kansainvälisen yhteisön poliittinen organisaatio, joka säätää ja ylläpitää kansainvälistä lakia, on juuri YK. Siinä mielessä puhuminen jostakin selvästi muusta "kansainvälisestä yhteisöstä" (jolle YK olisi pelkkä jarru) on huijausta.

OA: " Poliittisesti ja moraalisesti tällaiset perustelut ovat vähintään kyseenalaisia, sillä periaat- teessa myös YK:n yleiskokous voisi puuttua asioihin, jos turvallisuusneuvosto ei pysyvien jä- senten erimielisyyksien vuoksi kykene toimimaan. Väliintuloa puuhaavat länsivallat eivät kyke- ne kokoamaan sellaisen päätöksen edellyttämää enemmistöä, joten ratkaisua etsitään YK:n ulkopuolelta. "

SB: Juuri noin on asian laita. Asiaa selventävä Peruskirjaa tulkitseva voimassa oleva yleiskouspäätös vuodelta 1950 toteaa asiasta seuraavaa:

" Pursuant to its "Uniting for Peace" resolution of November 1950 (resolution 377 (V), the Assembly may also take action if the Security Council fails to act, owing to the negative vote of a permanent member, in a case where there appears to be a threat to the peace, breach of the peace or act of aggression. The Assembly can consider the matter immediately with a view to making recommendations to Members for collective measures to maintain or restore interna- tional peace and security (see "Special sessions and emergency special sessions" below). "

Mitä tulee tilanteeseen, että kriisi ja tilanne on "uusi" eikä ole konkreettista yleiskokouspäätös- tä, vaikka kriisi on päällä, ja TN:n pitäsi tehdä ehdotus asiasta, joka sillä on virallisesti käsitte- lyssä eli vireillä (active),on siihenkin keino, jota on käytetty mm. Iranin ydinvoima/-ase/kysy- myksessä:TN:n enemmistö SIIRTÄÄ ASIAN TILAPÄISESTI POIS TN:STÄ toiselle YK:n eri- tyisjärjestölle, joka Iranin tapauksessa oli Atomienergiankomissio (jolle ongelmat kuuluvatkin, kunnes on TODISTETTU ydinaseiden valmistelun uhka). Sellainen voisi olla myös esimerkiksi terveysjärjestö WHO ainakin tutkimuksiin ja valvontaan liittyen ja käyttäen mm. Punaista ristiä. (Sen virka-apua tarvittaisiin lähempänäkin...) Tällöin Yleiskokous voi tehdä tarpeellisiksi katso- mansa linjanvedot jäsenmaiden esityksestä.Sen käsittelemien asioiden aihepiirejä ainoana YK-orgaanina eivät mitään määräykset rajoita (paitsi nuo tietyt tekniset).

OA:"Presidentti Obama vakuutti,ettei Yhdysvallat pyri toimimaan kansainvälisen yhteisön po- liisina.Näinhän se on,jos siltä näyttää.Mutta voisiko Suomi kenties toimia edes yövartijana?"

SB: Juuri tuota nimenomaista linjanvetoa Obamalta on odotettu: USA ja sen johtama NATO eivät ole "maailmanpoliiseja" eivät sotilasdiktaattoreita EIKÄ NIISTÄ MYÖSKÄÄN SELLAISTA TULE.

OA: " Länsivaltain osoittama ylimielisyys ja luottamus voimankäyttöön on tarjonnut poliittista pelitilaa syrjään jätetylle Venäjälle. Sitä tietysti nykyään arastellaan. Mutta asiaan liittyy meidän kannaltamme katsoen yleisempiäkin pulmia, joten kokonaisuutta olisi syytä arvioida ennakkoluulottomasti.

Miten meidän tulisi suhtautua siihen, että joku satunnainen ryhmittymä rankaisee sinänsä ilmeiseen rikokseen syyllisiä oman käden oikeudella? Syylliset saisivat ansaitsemansa rangaistuksen. Nopean kostoiskun pelko pitäisi muut tällaisia rikoksia hautovat aloillaan.

Riittääkö tällaisen ehkäisevän iskun perusteluksi se,etteivät YKn ja kansainväliset oikeuslaitokset toimi riittävän nopeasti ja tehokkaasti?

YK selvittää parhaillaan,mitä tapahtui. Se vie aikansa.Syyllisten löytäminen ja kiinni saaminen ovat sitten vielä oma lukunsa.Oikeuden myllyt tulevat näin ollen pyörimään hyvin hitaasti, mo- nien mielestä toivottoman hitaasti. Mutta näin asiat ovat olleet ennenkin. Nopeasti oikeutta on jaettu kansainvälisissä tuomioistuimissa vain voittajan tahdosta Nürnbergissä 1945-1947 ja Tokiossa 1946-1948. "

SB: Molemmat olivat YK:n erikoistuomioistuimia. Tokion tuomioistuin oli kaikin puolin paljon "arveluttavampi" joissakin suhteissa kuin Nürnbergin.

OA: " Syyrian sodan osalta tällaista voittajan tahtoa ei ole näköpiirissä. Pikemminkin kysymys on siitä, myönnetäänkö Assadin hallinto poliittiseksi realiteetiksi vai yritetäänkö se syrjättää."

SB:Se on juridinen realiteetti.TN ei tule tuomitsemaan sitä laittomaksi,tuskin Yleiskokouskaan, ainakaan ilman absoluuttisen pitävää näyttöä sotarikoksista nimenomaan hallitusta vastaan.

OA: " Meidän on näin ollen tyydyttävä siihen, että kansainvälinen yhteisö vetää ajallaan elo- kuun hyökkäykseen syylliset vastuuseen. Kaikkia oikeuden koura ei tavoita, mutta uskoa lain- mukaisen järjestyksen mahdollisuuteen pitää yllä sekin, että aina joku tavoitetaan ja tuomitaan asianmukaisessa järjestyksessä. "

SB: Sotarikokset eivät vanhene koskaan.

OA: " Kansainvälistä yhteisöä ylläpitäviin pelisääntöihin Obaman hallinnon suunnittelema yk- sipuolinen preventiivinen voimankäyttö ei sovi. YKn peruskirja tunnustaa jäsenvaltiolle oikeu- den käyttää voimakeinoja vain itsepuolustukseen ja YK:n turvallisuusneuvoston määräämiin pakotteisiin. Näin ollen myöskään puolustustarkoituksiin perustettu sotilasliitto tai muu sotilaallinen yhteenliittymä ei voi poliittisin perustein turvautua preventiiviseen voimankäytöön.

Kansainvälistä yhteisöä yllä pitävät pelisäännöt, normit ja ennakkotapaukset koskevat yhtä lailla voimankäyttöä ja sillä uhkaamista. YKn peruskirjan lisäksi tällaisesta voimakeinojen sääntelystä sovittiin 1975 Euroopan osalta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjassa. Myös Yhdysvaltain hallitus hyväksyi silloin Helsingin asiakirjan ensimmäisen korin periaatteet. "

SB: Tuo kokous oli olemassaolevian kansainvälisten päätösten toistoa. ETYJin ainoaksi var- sinaiseksi tehtäväksi on jäänyt vaali- ja rauhantarkkailu. ETYKiä rasittaa homehtunutkin "Kiinan-vastaisen Pohjoisen-liiton" imago.

OA: " Suomen kaltaisen pienen maan on aina syytä pitää esillä ajankohtaisten tarkoituksen- mukaisuusseikkojen ohella kansainvälistä yhteisöä ylläpitäviä periaatteita ja sovinnaistapoja. Suotavaa olisi, ettei poliittinen lojaalisuus aja näiden pitempiaikaisten etujen edelle juuri nyt, kun Syyrian sisällissodasta on muodostumassa koko kansainvälisen yhteisön kannalta keskeinen ennakkotapaus. "

SB: Suomen kannattaisi liittyä YK:n Liittoutumattomien maiden blokkiin, jossa se voisi tehokkaasti vaikuttaa muiden pienten liittoutumattomien kautta YK:n Yleiskokouksen kautta.

Ja loppuisi se loputon koskaan mihinkään johtamaton NATO-pulputus ja -paapatus.

OA: "Ulkoministeri Tuomioja on ilmaissut selvän kantansa,että Syyrian myrkkyhyökkäykseen syylliset on etsittävä ja asetettava vastuuseen kansainvälisessä tuomioistuimessa.Mutta pre- ventiivisen voimankäytön osalta sekä hallituksen että EU:n linja on luvattoman epämääräinen. Presidentti Niinistö on viittonut YKn suuntaan mutta tavalla,joka ei sulje pois muitakaan keinoja. Mitä ne ovat,on jäänyt arvailun varaan.Puolustusministeri Haglund on selkeimmin hyväksynyt Syyrian hallitusta vastaan kootun näytön ja preventiivisen voimankäytön, jos YK ei kohtuuajas- sa kykene asiaa hoitamaan. Syyrian hallitusta vastaan kootun näytön ja preventiivisen voimankäytön, jos YK ei

[RK: "Potteri" olisi siis pahiten väärässä... Sai potkut kiinalaisiltakin...]

Venäjän hallitus on nyt vedonnut voimakeinoista pidättymisen periaatteeseen, joten kannanot- toa ei voida enää vältellä. Preventiivisen voimankäytön hiljainen tai avoin hyväksyminen näin hatarin perustein olisi pitkä harppaus kansainvälisen anarkian suuntaan.

Mutta Syyrian pulmalla on tietysti myös käytännölliset puolensa.

Presidentti Obama on katsonut, että preventiivisen voimankäytön avulla voitaisiin ehkäistä ke- miallisten joukkotuhoaseiden käyttö Syyriassa ja muuallakin.Se on kuitenkin määrä saavuttaa pelotteen avulla, ei poistamalla kyseiset aseet tai ottamalla ne ulkopuolisten valvontaan.

Jo kylmän sodan aikana kävi ilmeiseksi, että sotilaallinen pelotepolitiikka voi toimia vain hyvin yleisellä tasolla, mutta joihinkin yksityiskohtiin kohdennetun pelotepolitiikan onnistumisesta ei ole uskottavaa näyttöä.

Presidentti Obaman kongressilta pyytämien rajoitettujen voimankäyttövaltuuksien vaikutus Syyriassa olevien kemiallisten aseiden käyttöön on näin ollen täysin arvailujen varassa. Rajoi- tettu väliintulo voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että näiden aseiden hallinta ja käyttö leviäävät laajemmalle.Siviiliväestön suojelua tällaiset iskut eivät edistäisi millään tavoin."

SB:Siviiliväestön suojelu on YK:n mukaan ehdoton a ja o.YK:n omakin toimi,joka todistettavasti EI tähtää siihen,on laiton. Tämäkin periaate tulee jo Kansainliiton puolelta (kuten kemiallisten ja bioaseiden kieltokin). Sellaiset KL:n lait, joita YK ei ole kumonnut, ovat sisällöltään voimassa YK:n (kehotusluontoisen) ominaisuudessa. Kehotusluontoinen (recommendative) tarkoittaa, että jäsenmaat päättävät konkreettisesta muodosta kohdallaan. Se EI tarkoita, että LAKIA VASTAAN olisi luvallista toimia.

OA: "Suomi on vuosikymmeniä tukenut kemiallisten ja biologisten aseiden kieltämistä ja hävit- tämistä ja jopa kehittänyt 70-luvun alkupuolelta lähtien niiden valvontaan sopivaa tekniikkaa. Olisi näin ollen varsin luontevaa, jos Suomen hallitus nyt asettaisi Syyriassa olevien kemiallis- ten aseiden valvonnan ja hävittämisen etusijalle ja tukisi sellaisia kansainvälisiä neuvotteluja, joiden avulla siihen voitaisiin päästä.

Suomen atlanttinen ja eurooppalainen orientaatio on niin selvä, ettei myönteistä suhtautumista Putinin aloitteeseen voida tulkita Venäjän myötäilyksi. Eri asia on, jääkö siihen atlanttiseen kumppanuuteen tällaista liikkumatilaa tiukan paikan tullen.

Preventiivisen voimankäytön hillitseminen ja kemiallisten aseiden hävittäminen eivät sinänsä Syyrian pulmaa ratkaise. Myrkkyhyökkäyksen seurauksena ulkopuolisten valtojen ote Syyrian sisällissotaan tiivistyy. Hyväkin sopimus kemiallisista aseista olisi näissä oloissa enintään alun loppua, ei merkki kansainvälisen selkkauksen vakaantumisesta. Kun tilanne on tällainen, Suo- menkin olisi hyvä pitää puheyhteyttä mahdollisimman monelle taholle ja toivoa, että erityisesti suurvallat pidättyisivät sellaista toimenpiteistä ja vaatimuksista, jotka pahentaisivat tilannetta.

YKn toimintaedellytyksiä ja kansainvälisen yhteisön sovinnaissääntöjä tukeva ketterä turvalli- suuspolitiikka edistäisi parhaiten myös niitä EUn yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan periaatteita ja tavoitteita, jotka toistaiseksi ovat jääneet pelkiksi eurooppalaisiksi unelmiksi. "

Tuo on hyvä suositus EU:lle... Mutta YK-laki ei tunne EU:ta Eikä tule toivottavasti koskaan tun- temaankaan. EU on Lissabonin sopimuksessa tunnustanut YK:n Peruskirjan oikeuslähteek- seen (jota se väärentää), mikä estää EU:ta olemasta suorastaan laiton organisaatio sellaise- naan, jos ei katsota sen konkreettisia "linjanvetoja". (Kuten että esimerkiksi tämä etnisen sotapropagandan historianennätys on mennyt EU:nkin "päätöksiin"...) "

Jopa YK:n Peruskirjakin on suomennettu tahallaan päin persettä Suomen virallisessa lähteessä:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/06/kelvot...

" perjantai, 16. kesäkuu 2017

Kelvoton Sahtivaarin-suomennos YK:n Peruskirjasta FINLEX-lakikokoelmassa

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ke...

Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (14. lokakuu 2016, 22:30)

FINLEX:

" IV Luku

Yleiskokous Tehtävät ja valtuudet

10 artikla

Yleiskokous voi keskustella kaikista tämän peruskirjan piiriin kuuluvista tai kaikkien peruskir- jassa edellytettyjen elimien toimivaltaan ja tehtäviin kuuluvista kysymyksistä ja asioista sekä esittää kaikissa tällaisissa kysymyksissä tai asioissa,ei kuitenkaan 12 artiklassa edellytetyis- sä tapauksissa, ***suosituksia*** Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenille tai turvallisuusneuvostolle taikka molemmille.

11 artikla

1. Yleiskokous voi harkita kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi noudatetta- via yhteistoiminnan yleisiä periaatteita, niihin luettuina aseistariisumista ja aseistuksen säännöstelyä koskevat periaatteet, ja esittää niitä koskevia suosituksia jäsenille tai turvallisuusneuvostolle taikka molemmille.

2. Yleiskokous voi keskustella jokaisesta kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä koskevasta kysymyksestä,jonka jokin Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen tai turvallisuusneu- vosto taikka 35 artiklan 2 momentin mukaisesti valtio, joka ei ole Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen, on sille esittänyt, sekä kaikissa tällaisissa kysymyksissä, ei kuitenkaan 12 artiklassa määritellyissä tapauksissa, esittää ***suosituksia*** asianomaiselle valtiolle tai valtioille taikka turvallisuusneuvostolle tai molemmille. Yleiskokouksen on joko ennen keskustelua tai sen jälkeen esitettävä turvallisuusneuvostolle jokainen sellainen kysymys, joka vaatii toimenpiteitä.

3. Yleiskokous voi kiinnittää turvallisuusneuvoston huomiota tilanteisiin, jotka ovat omiaan vaarantamaan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.

4. Tässä artiklassa luetellut yleiskokouksen valtuudet eivät rajoita 10 artiklan yleistä vaikutusalaa. "

[Sahtivaarinkäännös muutta pykälän sisällön muotoon: "YLEISKOKOUS VOI VAIN KESKUSTELLA".

SIITÄ kuitenkaan EI OLE KYSYMYS, vaan todellinen merkitys on, että YLEISKOKOUS VOI KESKUSTELLA ASIOISTA JA VALMISTELLA PÄÄTÖKSIÄ TOIMIALUEIDEN RAJOITTA- MATTA kuten kaikkia muita orgaaneja Turvallisuusneuvostosta Sihteeristöön ja erityisjärjes- töihin, oikeusistuimiin,Maailmanpankkiin jne."Rajoituksena" on,että kyse on joko Peruskirjassa mainituista asioista ja funktioista, tai että jokin erityiselin tai jäsenmaa haluaa kinnittää jonkin vielä muun ilmiön vaikutuksiin turvallisuuteen ja kansaivälisiin suhteisiin. Kyseessä ei tarvitse olla sotilaallinen turvallisuus ainakaan vielä kuten Turvallisuusneuvostossa. Oikein hyvä esi- merkki on Saulin hiilipöly, noki ja sen vaikutus lumien sulamiseen ja sen kautta ympäristöön. Tarvitaan jäsenmaa tuomaan se käsittelyyn.Suomi ei ole tällaista tehnyt.Syynä on aihetta olet- taa, että sellainen OLISI OLLUT VASTOIN SUOMEN "LINJAA", että "YK:N YLEISKOKOUS ON TURHA PULINABOKSI"!]

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1956...

YK:N PERUSKIRJA:

GENERAL ASSEMBLY: ACTIVITIES AND POWERS

Article 10

" The General Assembly may discuss any questions or any matters within the scope of the pre- sent Charter or relating to the powers and functions of any organs provided for in the present Charter,and,except as provided in Article 12,may make recommendations to the Members of the United Nations or to the Security Council or to both on any such questions or matters. "

Oikea käännös:

" Yleiskokous voi keskustella mistä tahansa kysymyksestä ja aiheesta tämän Peruskirjan ai- hepiiristä tai liittyen minkä tahansa tässä Peruskirjassa säädettyjen elinten valtuuksiin ja toimiin ja, paitsi mitä on edellytetty artiklassa 12, se voi antaa ***kehotuksia*** (ja suosituksia) YK:n Jäsenmaille tai Turvallisuusneuvostolle tai molemmille mistä tahansa sellaisista kysymyksistä tai aiheista. "

Käyttämäni nimi Sahtivaarinsuomennos liittyy siihen, että se on sitä, millaiseksi kumileimasimeksi, "neuvonantajaksi" Sahti YK:ta ajoi) on täysin päin persettä:

Englannin sanan RECOMMNENDATION PERUSMERKITYS on KEHOTUS ja varsinkin monikossa MÄÄRÄYKSET, OHJEET. Se tulee uuslatinan sanasta recommandare = "käskeä uudelleen (kunnes toteutetaan)" eli kehottaa (sanasta kehä). Englannille erityinen sivumerkitys SUOSITUS johtuu historiallisista syistä.

Suomessa suositus on selkeästi alemmalta ylemmälle päättäjälle annettu ohje,joka ei sido jäl- kimmäistä mihinkään, kehotus tai päinvastoin: ylemmältä päättäjältä ja sitoo, joskin molempien toteuttamisen muodoista ja tarkasta ajankohdastakin päättää toteuttaja.

http://www.etymonline.com/index.php?allowed_in_fra...

Peruskirjan suomennoksen on oltava kaikkien kuuden virallisen kieliversion mukainen (eng- lanti, ranska, espanja, venäjä, kiina, arabia). Tässä asiassa ranskankielinen on "painavampi" kuin englanninkielinen, koska se jättää vähemmän tulkinnan varaa:

https://en.wiktionary.org/wiki/recommander

" French

Etymology

From re- + commander, or ultimately from Latin re- + commandāre, commendāre.

... Verb

recommander

to command, to order

to recommend, to endorse "

Article 11

1. The General Assembly may consider the general principles of co-operation in the mainte- nance of international peace and security, including the principles governing disarmament and the regulation of armaments, and may make recommendations with regard to such principles to the Members or to the Security Council or to both.

Tässä consider on käsitellä eikä harkita. Se voi antaa sekä kehotuksia että suosituksia. YK:lla on myös neuvoa-antavia toimielimiä, jotka antavat pelkkiä suosituksia, kuten Ihmisoikeusneu- vosto. Nyt voidaan ajatella tilanne, että Ihmisoikeusneuvosto on suositellut jotakin, mikä ei ole- kaan Yleiskokouksen mielestä oikein,ja se voi silloin antaa oman suosituksensa tilalle asettamatta sitä kuitenkaan kehotusluontoiseksikaan lakinormiksi.

2. The General Assembly may discuss any questions relating to the maintenance of internatio- nal peace and security brought before it by any Member of the United Nations, or by the Secu- rity Council,or by a state which is not a Member of the United Nations in accordance with Ar- ticle 35, paragraph 2, and, except as provided in Article 12, may make recommendations with regard to any such questions to the state or states concerned or to the Security Council or to both. Any such question on which action is necessary shall be referred to the Security Council by the General Assembly either before or after discussion.

Tämä tarkoittaa, että Yleiskokouksen kehotusten SOTILAALLINEN toimeenpano vaatii aina Turvallisuusneuvoston, tai jäsenmaan päätöksen.

Pysyvillä jäsenmailla on veto-oikeus sotilaalliseen toimeenpanoon YK:n lipun alla, mutta EI (yleensä) itse TN:n päätöksiin, eikä tietenkään Yleiskokouksen päätöksiin nähden. Jäsenmaat voivat panna sellaisen Turvallisuusneuvoston päätöksen toimeen omin päin, jonka toimeenpa- non YK:n toimesta jokin pysyvä jäsen on vetollaan estänyt. Tämä on Peruskirjan uusia säännöksiä.

Risto Koivula

Keitä muita siinä Jaltan konferenssissa olisi pitänyt olla?

Lähinnä seuraavat voimassa Kiina ja Vapaa Ranska eivät lopultakaan olisi muuttaneet mitään mihinkään. Molemmissa oli monta hallitusta.

Risto Koivula

https://blogit.ulkoministerio.fi/vapaastikaupasta/...

" Ilkka Räisänen

Ulkoasiainneuvos Ilkka Räisänen työskentelee ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla kansainvälisten hankintojen johtavana virkamiehenä.

Suomalaisyrityksillä olisi myytävää YK:lle – Sanoista tekoihin

27.6.2018

Yhdistyneiden Kansakuntien, YK:n, hankinnoissa piilee iso kaupallinen potentiaali suomalaisille yrityksille. YK-markkinat kasvoivat viime vuonna yhteisarvoltaan 18,6 miljardiin dollariin. Suu- rimmat hankinnat kohdistuivat lääkkeisiin, ehkäisyvälineisiin, rokotteisiin sekä logistiikkaan ja elintarvikkeisiin. Myös Suomen elinkeinoelämän ja vientisektoreiden kannalta vahvoihin tuote- ja palveluryhmiin kohdistuu jatkuvaa kysyntää.

Suurimpien toimittajamaiden joukkoon ovat nousseet Intia (kakkoseksi USA:n jälkeen) ja Kenia (10:s), mutta esimerkiksi viennistä elävä Kiina ei yltänyt 23:tta sijaa korkeammalle.

YK-järjestelmän hankintoja Suomesta tehtiin hieman edellisvuotta enemmän, yli yhdeksän miljoonan dollarin arvosta. Tässä 40 YK-organisaatiota kattavassa tilastossa eivät näy kaikki ulkomaalaisyritysten Suomesta tekemät toimitukset, jotka kirjautuvat toimittajayrityksen koti- paikan perusteella. Tavaratoimituksista kaksi kolmasosaa muodosti sairaanhoitotarvikkeet ja ICT; logistiikka sekä koulutus.

Suomella riittääkin kirittävää muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kun YK:n hankintarekisteriin mahdolliseksi toimittajaksi on rekisteröitynyt 388 suomalaisyritystä, tanskalaisyrityksiä on tarjoajina kolme kertaa enemmän (1209 kpl). Vaikka YK:n ostot Tanskasta vähenivätkin viime vuonna, maa lukeutui yhä kymmenen suurimman YK-toimittajan joukkoon. Tanskalaistoimi- tusten arvo ylitti puoli miljardia. Tanskalaisilla lienee etua siitä, että YK:n ja Unicefin hankinta- keskukset sijaitsevat Kööpenhaminassa. Hankinnoista suuri osa kohdistui ICT-, kuljetusväli- ne-, liikenne- ja logistiikkasektoreille. Niin ikään kalliin maineessa olevat Norja ja Ruotsi pääsivät sadan suurimman toimittajamaan joukkoon. Suomi pyrkii nyt nousemaan sijalta 128 kiinnostavuuttaan kasvattamalla mm. YK:n innovaatio- ja teknologialaboratorion UNTILin pilottihankkeen käynnistyessä Otaniemessä loppuvuonna.

Selkeät ohjeet keventävät byrokratiaa

Monissa suomalaisyrityksissä taidetaan pohtia sitä, että YK:n kautta voisi päästä maksuturval- lisesti kaikkein nopeimmin kasvaville markkinoille Aasiaan ja Afrikkaan. Samalla kavahdetaan maailmanjärjestön byrokratiaa.

YK-järjestelmään myymistä voi verrata golfin pelaamiseen: Yksinkertaista, vaan ei helppoa, mutta harjoitus tekee mestarin. Tavaroiden ja palvelujen toimittajaksi rekisteröityminen vaatii huolellisuutta, mutta siihen löytyy YK:n maailmanlaajuinen markkinapaikka -nettisivusto ohjeistoineen

https://www.ungm.org/

Olisi tärkeä löytää tarpeiltaan yrityksen tuotteita ja palveluja parhaiten vastaava YK-organisaa- tio. Jo ennen tarjouskilpailua, mahdollisimman varhain suunnitteluvaiheessa, tulisi tavata sen avainhenkilöitä ja kohdemaan toimijoita paikallisiin olosuhteisiin ja läsnäolon edellytyksiin tutus- tuen. YK:n hankintailmoituksessa esitettyjä vaatimuksia dokumentaation ja aikarajojen suhteen on kyettävä noudattamaan. YK korostaa hankinnoissaan periaatteita kestävästä kehityksestä, tilivelvollisuudesta ja läpinäkyvyydestä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja tasa-arvosta. Myyjiä kannustetaan osallistumaan YK:n Global Compact -aloitteeseen. (Tosin vain alle 16 sadasta ostosta tehtiin aloitteeseen sitoutuneista yrityksistä.)

Suomella on YK:n perinteisen vankkana tukijana, korkean teknologian ja koulutuksen maana hyvä maine, josta on yrityksille hyötyä. Uusia kaupallisia mahdollisuuksia avautuu vanhoille yhteistyöaloillemme, kuten rauhanturvatoimintaan. YK-operaatioissa teknologian ja innovaa- tioiden käyttö on nykyään onnistumisen edellytys mm. tilannetiedon ja turvallisuuden paranta- miseksi sekä paikkatiedon hyödyntämiseksi. Suomalaiselle osaamiselle löytyy kysyntää avaruusteknologiaa myöten, mutta hankkeiden suuri koko kysyy yrityksiltä monipuolista ja joustavaa yhteistyökykyä kokonaisratkaisujen tarjoamiseen. Julkisen vallan toimijoiden rooli on tärkeä, kun edistetään kauppaa YK:n kanssa. Virallisten kontaktien pohjalta voi löytyä kumppanuus, joka aikaa myöten johtaa kaupalliseen yhteistyöhön.

____

Lisätietoa:

https://www.ungm.org/Public/ASR

Toimituksen poiminnat