Alpo Rusi

Suomella on kiusaajan maine Euroopassa

YLE ja MTV3 eivät tarjoa tasokkaita keskusteluohjelmia, jollaisia esimerkiksi Saksan pääkanavat tarjoavat katsojille joka ilta. Kyse on formaatista, jossa taitava moderaattori johdattaa 5-6 asiantuntija-keskustelijaa ajankohtaisen aiheen kimppuun. Suomessa normaali formaatti on joko kahden hengen keskustelu ”haastateltavan ehdoilla” (Lauantaiseura) tai meluisa katsomokeskustelu ei kenenkään ehdoilla (Ajankohtaisen Kakkosen maahanmuuttoilta).

A-studio teki poikkeuksen säännöstä eilen 8.6., kun YLE:n  Brysselin studioon oli saatu useamman EU-maan Eurooppa-vaikuttajia arvioimaan EU-jäsenmaa Suomea. Tulos oli lähinnä tyrmäävä. Suomea pidetään ilkeänä, ”kiusaajana”, joka on ajanut itsensä paitsioon ei vain turvallisuuspolitiikassa vaan myös kysymyksissä, joissa EU-jmaiden tulisi osoittaa solidaarisuutta toisiaan kohtaan.

Keskustelijat muistivat Suomen saamat vakuudet Kreikan avustamisen yhteydessä. Etenkin muistettiin siinä yhteydessä käyty keskustelu. Etenkin portugalilainen sosialidemokraatti ja EU-parlamentaarikko ilmaisi suoranaisen halveksuntansa Suomen vakuuspolitiikalle. Onhan EU:ssa levinnyt sana, että Suomi on itse ajautunut taantumaan ja velkaantuu kovaa vauhtia. Suomi halusi olla Kreikan kriisin yhteydessä Saksan rinnalla, mutta jälkiarvioissa Saksaa ei syytetä, vain Suomea, jota pidetään taitamattomana ja töykeänä.

Perussuomalaisia pidetään Suomen hallituksessa arvaamattomana korttina. Puoluetta verrataan oikein tai väärin eräisiin äärioikeistolaisiin puolueisiin. Puolueen aseman Suomen puoluekartalla voivat määritellä ainoastaan Perussuomalaiset, eivät muut, eivät edes Suomen asemaa ammattikseen kommentoivat asiantuntijat, toimittajat tai edes tasavallan presidentti. ”Niin on miltä näyttää”. Eduskunnan puhemieheksi valittiin puheenjohtaja Timo Soinin diktaattina toisen kauden kansanedustaja, hum.kand. Maria Lohela. Hän loi poliittisen asemansa puolueessa ahtailla maahanmuuttonäkemyksillä. Lohela on yrittänyt vedota nuoruuden kokemattomuuteen, kun toimittajat ovat halunneet tietää puhemiehen maahanmuuttokannoista. Puhemiehen tulisi olla henkilöitä, jotka eivät ole politiikan opiskelijoita, vaan harkintakykyisiksi ja kokeneiksi tunnettuja valtiomiehiä tai naisia.

Ulkoministeri Soini on korostanut, että hän edustaa tasavallan presidentin johdolla toteutettavaa  ja yhdessä sovittua ulkopolitiista linjaa. Ongelma ei tietenkään ole  niinkään näin määriteltynä Soinin linja, vaan Soinin puolue, ja se, että Soini tuskin voi jäädä tsavallan presidentin kabinetin tiedottajaksi. Vuonna 2000 voimaantullut perustuslaki edellyttää ulkoministerin jakavan myös ulkopolitiikan johtajuutta. Hänen on lähtökohtaisesti esiteltävä Suomen kantoja monimutkaisiin kansainvälisiin kysymyksiin, joissa ratkaisua on turha etsiä ”yhteisestä linjasta”. Hän vastaa pääministerin johtamassa hallituksessa ulko-ja turvallisuuspolitiikasta. Valtioneuvoston ulkopuolelta, hieman isolaatista, tasavallan presidentti on pakotettu mukautumaan hallituksessa tehtyihin linjauksiin yhtä paljon kuin hallitus on pakoitettu mukautumaan presidentin isolaatista tekemiin linjauksiin. Ulkopoliittista linjaa toteutetaan monilla päivittäisillä linjauksilla eri foorumeilla. Tästä vuorovaikutuksesta on uudessa perustuslaissa kysymys. Jos vuorovaikutuksellisuus uupuu, ei uusi perustuslaki toteudu. Elämme myös aikaa, jolloin kaikki tieto on käytännössä kaikkien käytössä. ”Pienten piirien” ulkopolitiikka ei enää ole mahdollista.

A-studion keskustelijat vaikka pitivät hyvänä ”uusia kasvoja” Suomen politiikassa, mutta olivat silti huolissaan kansallismielisyyden, ahdasmielisyyden ja siihen liittyvän maahanmuuttovastaisuuden kasvusta. Mutta yleensä koko Suomea keskustelussa leimattiin sanoilla ”ilkeä”, ”nöyryyttäjä”, ”itsekäs”. Nämä epiteetit eivät liity sinänsä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) perussuomalaisväritteiseen hallitukseen, vaan ovat perua edellisten hallitusten ajalta. Suomi menetti YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen paikan, koska nämä epiteetit olivat jo vaikuttamassa, kun Luxemburg voitti Suomen suurinumeroisesti lokakuussa 2012 äänestyksessä. Välimeren pakolaiskriisiä ei ratkaista perussusomalaisten keinoilla, yksisilmäisellä maahanmuuton kiristyksillä. EU tarvitsee pikaisesti strategian kohdata romahtaneiden valtioiden aiheuttama kasvava pakolaiskriisi ja Suomi tarvitsee itsekriittisen arvion Suomi-kuvasta, miksei myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilasta myös. Tähän tarjoutuu mahdollisuus kun tehdään turvallisuuspoliittista kokonaisselvitystä.

Suomen  johtava turvallisuuspoliittinen ideologia - ulkopolitiikan pitkä linja - sisältää kansallismielistä  ja vasemmistomielistä hybristä, ei vain euroooppalaisia arvoja ja solidaarisuusvakuutuksia. Suomessa oli paljon kritiikkiä, kun NATO pommitti entisen Jugoslavian sotilaskohteita 1999, kun serbimilitanttien väkivaltaisuudet oli taltutettava Kosovossa. Ilman sotilaallista väliintuloa EU-maihin olisi tullut satojatuhansia pakolaisia. Aiemmin 1992-1995 hallitsemattoman Bosnian sodan seurauksena alueelta tuli kaksi miljoonaa pakolaista, joista vain miljoona on palannut koteihinsa. Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) hallituksella oli vaikeuksia tukea jopa Sarajevossa heinäkuun lopulla 1999 Suomen johdolla järjestettyä huippukokousta, koska heti kokouksen valmisteluvaiheessa sillä ei  ollut mielestään täyttä varmuutta runsaat kaksi miljoonaa euroa maksaneen kokouksen rahoituksen kattamisesta. Saksassa pidetyn G7-maiden huippukokouksen hinta oli 130 miljoonaan euroa, jonka Saksan hallitus maksaa. Vuonna 1999 heinäkuussa oli Lipposen kabinetissa kokoonkeitetty mielikuva uhasta, että Suomi joutuisi maksamaan jopa hieman enemmän kuin muut osallistujamaat. Harkinnassa oli kokousvalmistelun keskeyttäminen, mikä tietenkin olisi pilannut Suomen maineen Länsi-Balkanilla ja kumppanimaissa vuosiksi eteenpäin. Pelko oli  osittain seurausta Suomen EU-edustuston välittämistä vääristä tiedoista, eikä Suomelle koitunut  lopulta ylimääräisiä kustannuksia. Mutta Suomi ehti saada mainetta ”niuhottamisesta” ainakin Länsi-Balkanilla, ja eräissä kumppanimaissa, missä oli kärsitty sodista ja raakuuksista 1990-luvun ajan.

Kansallismielisestä hybriksestä kielii se näkemys, että Suomi selviytyi kylmästä sodasta ilman muiden apua, taitavan diplomatian, ”rauhanpolitiikan” ansiosta, vaikka hyvin on tiedossa, että Suomi ei kaatanut Berliinin muuria eikä tukenut Baltian maita niiden vapaustaistelussa 1980-luvun lopulla. Suomen virallinen kanta oli, että balttien oli ensin sovittava itsenäisyydestä Moskovan kanssa. Mihin unohtui Suomen oma yksipuolinen itsenäisyysjulistus 1917? Tätä kantaa pidettiin Tallinnassa   ilkeilynä ja itsekkäänä kylmäkiskoisuutena. Onkin ymmärrettävää, että emme halua käydä avointa keskustelua kylmän sodan kaudesta. Tuimme sosialistisia maita kauemmin kuin niiden kansalaiset. Todisteet siitä, miten pitkälle tässä tukemisessa mentiin, yritetään salata ja pahimillaan manipuloida tekemällä sivulllisista tekijöitä.

Yhdysvaltain ja laajemmin lännen vastaisuus on ollut vasemmistolaisen ideologian ydintä, joka on vaikuttanut Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ei vain kylmässä sodassa vaan sen jälkeenkin. Ulkopolitiikan pitkä linja on tietenkin nojautunut myös kekkoslaisen keskustapuolueen, mutta myös holkerilaisen kokoomuksenkin hyväksynnälle. On katsottu että ”pitkä linja” -  ytimessä pysyttäytyminen läntisen sotilasliiton ulkopuolella - lisää  Pohjolan vakautta. Pitkään 2000-luvulle miellettiin laajalti, että Suomi on turvallisuuden tuottaja, kun taas vaikkapa baltit, ovat turvallisuuden kuluttajia. Entisen pääministerin Paavo Lipposen perustelu 2008 elokuussa konsulttisopimukselleen Gazpromin kanssa voi muodostaa toisen pitkän linjan tekijän: ”Näin rakennetaan siltaa Venäjän ja EU:n välille”. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, miten energiariippuvuus Venäjästä on muuttunut myös polittisen painostuksen välineeksi. Venäjän presidentti Vladimir Putinin viikonloppuna italialaiselle lehdelle esittämä näkemys, että Venäjä haluaa kehittää kaupallisia suhteita EU:n kanssa on tietenkin tärkeä puheenvuoro. Putinin ongelma vain on ollut siinä, että hänen sanaansa ei enää luoteta samalla tavalla kuin vielä joitain vuosia sitten.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (73 kommenttia)

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Välimeren pakolaiskriisiä ei ratkaista perussusomalaisten keinoilla, yksisilmäisellä maahanmuuton kiristyksillä. "

Niinkö?

Ratkaistaisiinko se näillä?

Välimeren pakolaisongelmaan on saatava kestävä ratkaisu
http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1954...

Oxfordin yliopiston professori palauttaisi pakolaisia leireihin
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1433480590053

Sattumalta Halla-aho on ehdottanut ihan samaa:

    Kun liikenne on saatu loppumaan, voidaan pohtia kestävämpiä ratkaisuja tilanteeseen. Sotaa ja vainoa pakeneville ihmisille voidaan järjestää säälliset elinolosuhteet olemassaoleville pakolaisleireille kriisialueiden läheisyyteen, tai tällaisia vastaanottoalueita voidaan perustaa Välimeren eteläpuolelle yhteistyössä kolmansien maiden kanssa. Säälliset olosuhteet tarkoittavat esimerkiksi asiallista majoitusta, terveydenhuoltoa, työtä ja lasten mahdollisuutta koulunkäyntiin.

http://www.halla-aho.com/scripta/taakanjakoa_ja_nu...

Toni Lahtinen

AR: "Välimeren pakolaiskriisiä ei ratkaista perussusomalaisten keinoilla, yksisilmäisellä maahanmuuton kiristyksillä."

Jotta paremman elämän perässä Eurooppaan suuntaavien pakolaisvirta tyrehtyisi, pitää jonkin seuraavista vaihtoehdoista toteutua:

1. Eurooppa lakkaa vastaanottamasta paremman elämän toivossa Eurooppaan pyrkiviä pakolaisia, ja alkaa palauttamaan tänne pyrkivät takaisin Välimeren eteläpuolelle. Tätä voidaan kutsua vaikka Australian malliksi, jota Australian pääministeri Tony Abbott suosittaa myös Euroopalle.

2. Elämisen laatu lähtömaissa nousee Euroopan tasolle, jolloin motiivi paremman elämän perässä muuttamisesta katoaa.

3. Elämisen laatu Euroopassa laskee lähtömaiden tasolle, jolloin motiivi muuttaa Eurooppaan etsimään parempaa elämää katoaa.

Kuvien perusteella vaikuttaisi siltä, että Eurooppaan pyrkivät ovat pääasiassa nuoria ja työikäisiä miehiä, joiden voimin lähtömaiden elinolosuhteita olisi mahdollista parantaa. Kun nämä miehet jättävät lähtömaansa oman onnensa nojaa, mahdollisuudet vaihtoehto 2 toteutumiseen heikkenevät oleellisesti. Mikäli kiellämme myös vaihtoehdon 1 sen epäsolidaarisuuden takia, lienee syytä varautua vaihtoehdon 3 toteutumiseen.

Reijo Tossavainen

Rusi voisi pyyhkiä päältään brezneviläisen pölyn... ja astua tähän aikaan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Brezhnevin pölystä puhuu mies, joka tunnetaan Venäjällä tsaarivallan kannattajana.

pekka numminen

Pakolaispolitiikassa Suomi voisi kopioida Japanin ja Australian politiikkaa. Vai olisiko teistä Suomen rinnastaminen näihin kahteen "maahanmuuttovastaiseen" maahan liian huono asia?

"Suomi menetti YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen paikan"

Toivottavasti pysyvästi. Tämä olisi vain eduksi Suomelle, niin ei jouduta äänestämään suurvaltojen välisissä ristiriidoissa yhden puolesta - toista vastaan. "Leikkijäsenet" saavat osakseen vain paskaa niiltä joiden varpaille astuvat, eivätkä silti voi vaikuttaa "oikeiden" jäsenten päätöksiin.

Niko Sillanpää

Odotas, mietin, merkitseekö portugalilaisen sosialidemokraatin ja europarlamentaarikon mielipide minulle mitään...

Ei, ei, tosiaan, hänen mielipiteensä tai hän muutoinkaan ei merkitse minulle yhtään mitään.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

No olipa se fiksusti sanottu.

Niko Sillanpää

Mutta jollekin portugalilaiselle taasen sitten on "fiksua" aukoa päätään ja moralisoida jonkun (kaukaisen) toisen maan toimia? Ok.

Suomalaiset voisivat pikimiten kasvattaa takaisin selkärankansa, ettei nyt ihan jokaista tahoa tarvitse nöyristellä.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #15

"... on "fiksua" aukoa päätään ja moralisoida jonkun (kaukaisen) toisen maan toimia?"

Jostain syystä tuli kuva Urpilaisesta mieleen Kreikan kriisin aikana muutama vuosi sitten...

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #16

Siinä asetelmassa kyseessä oli velkoja/velallinen -suhde. Velkoja voi käyttää verbaalistakin valtaa velalliseen nähden aivan vapaasti ja sanoilla on velkavastuun vuoksi painoa. Tuo portugalilainen meppi taas on vain puhtaasti kerjuulla. Minä en arvosta kerjäläisiä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #18

Sillanpää haluaa käyttää velkojan valtaa jolla hiljentää velottavan. Niinpä, velkaisen on oltava nöyrä ja hiljaa. Sitä nimitetään velkaorjuudeksi. Viekö siis mahdollinen velkasuhde päinvastaisessa tapauksessa Sillanpäältä puheoikeuden?

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #63

Kyllä, velkaisen väistämätön rooli on olla nöyrä velkojiaan kohtaan. Velkojan sana painaa velalliseen enemmän kuin velallisen velkojaan. Nämä itsestään selvät asiat eivät ole sinulle vielä ehtineet selvitä? Näytät kuitenkin profiilikuvassasi aika vanhalta mieheltä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #65

Olen tähän ikään, reilusti yli 1/2 vuosisataa, oppinut arvostamaan sanan- ja mielipiteenvapautta, myös velallisille. Enkä tässäkään kypsässä iässä osaa arvostaa niitä jotka vaativat nöyryyttä taloudellisen riippuvuuden vuoksi. Tiedän toki, että tässä rupisessa maailmassa on ihmisiä jotka haluavat härskisti käyttää hyväksi toisten hädänalaista asemaa m.m. yrittämällä heitä hiljentää. En kuitenkaan halua tukea sellaista orjuuttamista vaan haluan, että kaikilla on sananvapautensa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #66

Eikö se velallisen nöyryyskään mikään kirkossa kuulutettu asia ole, niin kuin Ranskan ja Tunisian esimerkki osoittaa: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144348-kans...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #15

Ajattelinkin, että portugalilaisen puheet merkitsevät sinulle sittenkin jotain.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #32

Portugalilainen sosialisti osasi puhua solidaarisuudesta.

Suomalainenkin ymmärtäisi tämän, jos eurooppalaisten suurpankkien valvonta (ja siihen liittyvät oikeudet puuttua asioihin) olisi aikanaan sälytetty Suomen vastuualueeseen - ja Suomi olisi tehtävänsä hoitanut niin surkeasti kuin sen nyt muut osapuolet tekivät.

"Solidaarisuutta" esitettiin mielestäni jo pelkän Kreikka I -paketin yhteydessä, jossa 26 miljoonan euron saatavia lähdettiin "pelastamaan" 1000 miljoonan euron rahasäkillä, joka sekin hankittiin velaksi.

Olisikin ehkä ollut parempi, että Suomi olisi osallistunut Kreikka I:een 50 miljoonalla ja Portugaliin sitten niin ikään 50 miljoonalla eurolla. Olisi ne sardiinipurkit tulleet ainakin maksetuksi - korkojen kera.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Portugalilaista poliitikkoa ymmärrettävästi ihmetyttää tai ehkä ärsyttääkin se, että suomalainen veljespuolue Kansallinen kokoomus, joka kuuluu samaan EU:n edustajistoryhmään, on mennyt Suomen hallitukseen sosialistisen ohjelman taakse. Tämä vaikutelma syntyi hänen puheenvuorostaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pidin aiemmin Alpo Rusia asiantutevana politiikan ja diplomatian ammattilaisena. Tämän kirjoituksen asiavirheet, anakronismit ja epäloogisuudet romuttivat kuvan.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

EU,onko eu se arvoyhteisönne,jossa 26 miljoonaa työtöntä(2011) ravaa edestakaisin,ja joka neljäs lapsi elää köyhyydessä,hintansa väärtti?Olisikohan niillä 650 miljoonan vuosittaisilla"kerhomaksuilla,jäsenmaksuilla"saanut omaan maahan jotakin järjellistä?Sen kun kertoo 20,ylikin,mitä nyt on eu-kolhoosia kituutettu väkisin hengissä,jatkuvassa KRIISITILASSA.

Saksassa,jota ihannoitte,ei ole varaa ostaa lapsille kohta ruokaa,saatikka edes lehteä kaupasta.Pari kolme duunia,ja sosiaaliavustusten varassa silti yrittävät sinnitellä.Ilman terveydenhoitoa kuolee ihmisiä noissa rupumaiksi ajetuissa maissa,samaan on suomenkin suuntaus menossa.Asunnotta kuolee talvipakkasiin,lapset pohjoismaiden ainoissa leipäjonoissa,pohjoismaiden alin lapsilisä,eu naukuu suomen ala-arvoisesta sos.turvasta,täällä leikataan(kesk-kok.jo aloitti aikanaan,vievät loppuun listansa)ynm.ynm.

1990 alkoi ,jo ennen sitä,suomen alasajo,joka olikin se vaatimus eu-kommuunin yhteistyölle.Huvittavaa on se,että eu-kolhoosi onkin eliitin sosialistinen kommuuni,jonka päämäärä oli saada kaikki alusmaat samalle ruputasolle,sanktioin,uhkailuin,pakottein,kiristämällä,valvomalla,direktiiveillä,säädöksillä,plus kaupan päälle suomen omat lait,joita on väännetty tuhansittain lisää.Sarjaa ruusupensaita ei saa olla leikkipaikkojen läheisyydessä,kypärä päähän lapselle joka opettelee kävelemään,perheitä valvotaan varhaisella puuttumisella,joka on tosiasiassa lastensuojeluviranomaisten ja muiden ns.asiantuntija ryhmien seulontakomissio,johon kuuluu jopa sikapiikki THL.

Varhaiskasvatus on varhaista puuttumista,kriteerit ovat taas näiden viranomaisten ,eivät perheiden tarpeista lähteneitä asiantuntija kokemuksia,tai asiakaspalautteita.Ei asiantuntija tahojen,jotka eivät ole sidoksissa viranomaisten ja poliitikkojen ,bisnestä perheillä pyörittävien etuihin.EUn sisäänajo vaatii moninaiset uhkailun ja pakottamisen,pelottelun keinot.Perheiden aika menee toistensa kyttäämisessä,ja ilmiantokulttuurissa eläen.Naapurien valvominen toteutuukin kansalaisduunina,nimettöminä ilmiantoina,kuten vanhaan hyvään aikaan hitlerin systeemissäkin.Jopa oma perheenjäsen "käräytetään"tai sukulaiset.Gestapo tuttuun tyyliinsä,tuomitsee,tutkii,syyttää.Ilman valitusoikeutta,ilman faktoja.

On unohtunut demokratia tältä eu-kommuunilta,avoimuus ja läpinäkyvyys,kansalaisten vaikuttaminen,on vaihtunut eliitin salakähmäilyyn,ja oman vallan pönkittämiseen.Luxemburgin "junkkeri"on hyvä esimerkki jo maassaan ,siitä pöydän alta politiikasta ja epäselvyyksistä,epämääräisitä touhuistaan. Tämä veroparatiisin eu-alkuisä(yksi niistä)onkin merkelin sydänystävä,kun ne piirit pienet pyörii.

Suomessakin on tapana jakaa virkoja ja palleja ynm.puoluetaustan,tai tietyn syyn takia,jottei hyvä veli/sisko systeemit paljastu.Täälläkin alkaa asiantuntijaa olla joka ikinen,joka on päässyt palleilleen ,kun aika on kypsä.Vouhottaminen eun eduista on mennyt opportunististen poliitikkojen päähän,eikä oma maa,ole enää ollut yli 20v.kansalaisineen,minkään arvoinen.Heidän ajastaan on 80% mennyt eun käskypolitiikan toteuttamisessa suomen oloihin,ja saada suomalaiset eun talutusnuoraan,kuten es.ainoana pohjoismaana suomi luopui omasta valuutastaan,EUn hyväksi.

Itsenäinen valtio kommuunin alusmaana,ja käskytettävänä.Kävihän se yksi eun eliitin edustaja nauramassa suomalaisille isännillekin verhojen takaa,kun nämä yrittivät vuosia taaksepäin vielä saada sanaansa kuuluuviin."Kyllä ne vielä oppivat" eun tavoille,rupusakki.Nämä möhömahat ja viininlitkijät,veroparatiisitileineen,joita luxemburg salaakin viimeiseen asti,ovat se kaiken korruption ydin ja kriisien ylläpitävä voima.

Kummasti ne rahat päätyvät näiden eu ja kansainvälisten konsernien ynm.sijoittajien taskuihin.Omistusta on kautta rantain,ja ulkomaille siirretään firmoja,perintätoimistoja,valtion puljuja jne.jne."Sopivat" ent. ministerit ja kansanedustajat saavat pestejä sopivista virastoista ja ek:sta,aluehallintavirastosta,mediasta,joiden pääasia on ajaa eun ja oman henkilökohtaisen etunsa,sisäpiirinsä tavotteita.Johtajien palleilla istuu omat miehet ja naiset,suurine palkkioineen,bonuksineen,eläkkeineen jne.

Ei tällainen kolhoositouhu sovi enää 2000 luvulle.Kupataan ihmisten rahat,ja herrat elelevät leveästi.Italian mafia osaa kyllä hyödyntää eun rahoja,joita kupataan es.suomelta siis,kuten ne monet muutkin maat,joissa on rakennettu lentokenttiä(joilla ei lennä kuin varikset)ynm.rahan jakoa omalle eliitilleen.EU sta on potkittu pois ne tilintarkastajat jotka ovat onnistuneet paljastamaan kähminnät ynm.välistä vedon.

Joskohan ne suomalaiset poliitikot ynm.eivät osaakkaan elää ilman isoveljen valvontaa,ja holhousta,ovat sen aikakauden miehiä ja naisia,nuoremmat taas nuolevat eu-kommuunia,koska helppo tapa päästä hyville liksoille,kun tarpeeksi komppaa johtajiaan.Kuten es.katainen joka oman etunsa ja oman paremman paikkansa,liksansa takia jätti hommansa kesken ja meni lihapatojen ääreen,pääkallopaikalle.Arvioimaan omien toimiensa seurauksia suomelle,ja antaa niistä lausuntoja.

Maahan tarvitaan vene"pakolaisia" parempaa elintasoa hakevia ,eun taakanjakoa,siksi,jotta herrat saavat pitää orjalaumansa,massa saa satonsa,ja voiton fikkaansa.EU tavoite on saada kaikki maat samalle kurjuuden tasolle,sehän oli jo sovittu.Tähän tarvitaan eun ja yhdysvaltojen vapaakauppasopimustakin,koska es.geenimuunneltu ruoka on saatava jokaiseen eu maahan,näiden orjalaumojen mussutettavaksi,yhdysvallat kun sitä eniten tuottaa.

Kumma että kehitysmaissa viljeltyjen kasvien voitot ovat kasvaneet 68%,ja silti ne ihmiset siellä näkevät nälkää,eivätkä kostu mitään näistä geenimuunneltujen satojen tuotosta.Yhdysvallat käärii voittoa ,kummallista eikö?Miksi nälänhätä?
Miksi kerjuutalkoot?Jokin tuossa yhtälössä mättää.
Salakähmäiset sopimukset ovat jo millä tolalla?Paljonko on pöydän alta jaettu voiteluaineita,kuten ALKOn hallituksessa istuville kansanedustajille ilmaisia viinoja?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Jos ajatellaan laajemmin, muutama datapiste, joita ohjelmassa haastatellut edustavat, ei välttämättä kerro koko kokonaisuutta.

Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että kyseessä voikin olla myös laajempi trendi.

Toivottavasti Suomen ulkoministeri osaa viestiä uskottavasti, mikä Suomen positio on.

Riippumatta siitä, oliko muutama ohjelmassa haastateltu kattava otos vai ei.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal

"Keskustelijat muistivat Suomen saamat vakuudet Kreikan avustamisen yhteydessä. Etenkin muistettiin siinä yhteydessä käyty keskustelu. Etenkin portugalilainen sosialidemokraatti ja EU-parlamentaarikko ilmaisi suoranaisen halveksuntansa Suomen vakuuspolitiikalle. "

Kyllä tuo oli ihan kamala poliittisen taidon näyttö, muistan hyvin Urpilaisen käytöksen ja näennäisen ymmärtämättömyyden finanssimaailman tilanteesta.

Koko pointti oli se että muut maat vakuuttavat markkinoita sen verran että ne rauhoittuisivat ja tasaantuisivat hetkeksi, ja että Kreikan 'bond yields' lakkaisivat nousemasta, 2-vuoden bondithan oli joissain 50% lukemissa silloin. Spekulaatio oli aivan hirvittävää ja aiheutti paljon tuhoja.

Siis järjen ääni kertoi jo että jos kaikki odottavat että olet vakuuttamassa Kreikkaa, niin et sitten rupea pyytämään rahaa ja lisävakuuksia siinä tilanteessa että Kreikka laiminlyö maksujaan.

Suomen lisävakuusdiili oli loppujen lopuksi 'a lemon'. Se oli niin kamala että Suomi oli ainoa maa joka käytti sitä, vaikka muut maat olisivat voineet vaatineet vakuuksia:

http://www.politico.eu/article/finnish-win-greek-c...

"“But there is a price to be paid,” Regling continued. “Those countries that request collateral have to compensate.”

Included in the conditions will be an obligation to pay capital into the European Stability Mechanism (ESM), the permanent facility that will replace the EFSF in 2013, in one go, rather than over five years. In addition, any profit that a member state makes on the loans it grants under the EFSF will be reduced and, in case of a default, the collateral will only be paid out when the EFSF loans mature in 20-30 years’ time."

Vuosia myöhemmin kukaan ei vieläkään tarkalleen tiedä mitä diilin yksityiskohdat sisältävät, mutta monien mukaan se on edelleen aivan 'turha' ja 'järjetön':

http://ftalphaville.ft.com/2013/06/04/1522742/finl...

Mutta kai ne äänestäjät oli sitten pasifioitu tälläisellä 'diilillä', vaikka poliittiset seuraukset tunnetaan vieläkin.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

SDP olisi voinut olla menemättä hallitukseen ja olla takaamatta lainoja.

Problem solved.

(Eli jos syntipukkia etsitään, niin se oli SDP.)

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal

Yep.

Näköjään "Persut RULES!" on yleinen vastaus jokaikiseen aiheeseen ja ongelmaan josta on väkisinkin tehty puoluepoliittinen.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Vaan kun syntipukin etsiminen vaan on "so last week".

Ja erittäin haitallista Suomelle. Jos Suomen etu siis mitään merkitsee.
Se on haitallista myös yksilölle. Se vaan on kokonaan toinen juttu.

Onhan syntipukin käyttö eräs poliittinen taktiikka. Aika selkeästi läpinäkyvä kylläkin.

Koska samat virheet voi samalla systeemillä tehdä kuka tahansa.

Systeemi on se, josta virheet aiheutuvat. Jos jotain asiaa pidettäisiin virheenä.

Kuinka korjata systeemiä? Se on oikea kysymys.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Korjataan muistinvarainen asiavirhe. Kreikan 2-vuotisten joukkovelkakirjojen jälkimarkkinakorko oli jo 1.1.2012 186 prosentissa (plus hilut päälle), ja nousi alkuvuoden aikana nopeasti 350 prosentin tuntumaan.

1.1.2007 tuo saman maturiteettiluokan yield oli aika tasan 4 prosentissa. :D

Sekin on varmaan ollut Suomen vika, ettei Suomi yksin osannut päättää oikeasta korkotasosta.

Suomihan yritti jopa "herättää" eurostoliittolaisen politbyron, lue tästä etenkin alaotsikon kappale Suomen aloitteesta ja "huonosta käytöksestä":

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/06/1...

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal

"– Suomen epävirallinen aloite oli, että EKP:n vakuuskäytäntö heijastelisi paremmin euromaiden välisiä luottokelpoisuuden eroavuuksia. Aloite ei saavuttanut minkäänlaista suosiota, vaan ennemmin se tulkittiin huonoksi käyttäytymiseksi, Nyberg muistelee.

Hänen mukaansa aiheeseen ei sen koomin palattu, vaan Suomen aloite "vaiettiin kuoliaaksi painostavan hiljaisuuden vallitessa"."

Tämähän oli mielenkiintoista, kiitos.

Outo ehdotus sinänsä, tosi anti-EU:mainen, ei ihme ettei saanut paljon huomiota. Olisihan se pysäyttänyt ne halvat lainat sinne etelään mutta kyllä joku vastuu pitää olla lainanottajallakin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #47

Suomihan yritti estää eurokriisin jo vuonna 2003, ja tulkintasi on, että Suomi esitti "tosi anti-EU:maisia" huolia?

Minusta Suomelle olisi pitänyt myöntää tuosta mitali ja Nyberg valita EKP:n pääjohtajaksi.

Harvoin nimittäin tapaa Suomessa näin kauaskatseisia ja viisaita henkilöitä kuin Peter Nyberg.

---

Mitä tulee lainanottajien vastuuseen (joista Nybergin muotoilee, ettei kukaan pyssyllä uhannut ottamaan niitä velkaeuroja), niin olet oikeassa. Tämän puolen olen kyllä aiemminkin käsitellyt useaan otteeseen:

Kun luotot eivät Keski-Euroopassa kelvanneet (Saksan "Euroopan sairas mies" -kausi, jota rasitti taloudellisesti Saksojen yhdistyminen kuin myös IT-kuplan puhkeaminen) niin Etelä-Eurooppa oli juuri liittynyt euroon ja pankeille sanottiin, jotta riskittömiä ovat.

Etelä-Euroopan lainahinku perustui poliittisten päättäjien opportunismiin tulla hirveän suosituksi lupailemalla suurempia eläkkeitä, julkissektorin työpaikkoja yms.

Suomessakin "kansa menee helposti retkuun" luottaessaan mm. markkinavoimista otettuihin niskalenkkeihin ja muuhun ideologiseen hömppään.

Kysymys siis kuuluu, että onko se näiden retkuun menneiden vika, vai pitäisikö eurokriisin tappiot ulosmitata täysimääräisesti näiltä muutamalta tuhannelta politiikolta, jotka viime vuosikymmenen aikana Etelä-Euroopassa vaikutti ja päätti asioista?

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Tältä portugalilaiselta viisastelijalta voisi kysyä miksi se solidaarisuus on aina yksisuuntaista?

Portugali ja kreikka kuppaavat EU:sta rahaa "solidaarisuuden" nimissä, eikö tätä saisi kritisoida? Täytyy muistaa, että nämä "solidaarisuuden vaatijat" puhuvat oman kansansa etujen nimissä, ei Suomen valtion etujen mukaisesti.

Itse en ole tippaakaan solidaarinen huijareille eikä suomen valtionakaan tarvitse olla.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ei ole lainkaan yhdentekevää millainen kuva Suomesta ja suomalaisista maailmalla on, ellette usko, niin kysykää niiltä jotka maailmalla bisnestä tekevät ja pyrkivät Suomen vientiä edistämään.

Niko Sillanpää

Juu, kyllä. Siinä kontekstissa Suomi-kuva on erinomainen. Bisnestä ei nimittäin yleensä tehdä minkään vasemmistomeppien ja Amnesty Internationalin ym. vasemmistolaisjärjestöjen kanssa, vaan yritysten kanssa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

On olemassa evidenssiä, että yritysten yhteiskuntavastuusta on firmoille myös hyötyä.

Peliteoria, matematiikan osa-alue, jolla pystytään mallintamaan päätösten seurauksia, vahvistaa selkeästi tätä näkemystä.

Kyllä firmatkin saavat muutaman kvartaalin etua toimimalla "kusipäisesti." Sen jälkeen jäljet ovatkin nykyään helposti hyvin lyhyet.

Koska tiedonvälitys on Suomessa maailman vapainta. Ja hyvä, että onkin.

Ihan simppeliä. Esimerkki:
Toisinaan, kun yksityiset ihmiset tai päättäjät tekevät valintoja eri palveluntarjoajien välillä, on sillä merkitystä, että onko esim. yksityisellä lääkäriasemaketjulla maine rahojen siirrosta veroparatiiseihin vai ei.

Tai pitääkö paikkaansa jonkin firman väite, että ulkoistamalla palvelut heille saavutettaisiin säästöjä. Vai osoittautuvatko väitteet paikkaansa pitämättömiksi.

Aika moni päättäjä oppii pian välttämään tiettyjen firmojen palveluita. Koska seurauksena on helposti päättäjälle huonoa mainetta tai vaikkapa potkut.

On varma, että Suomenkin maineella vastuullisena maana on merkitys, kun sopimusneuvotteluita käydään. Saako Suomi aina edes kutsua neuvottelupöytiin?

Tai tuleeko Suomeen maksavia ja rahaa tuovia ja työllistäviä matkailijoita.

Miksi Suomen brändityötä pidetään ollenkaan oleellisena? Onko firmojenkaan brändeillä ja maineella mitään merkitystä?

On. "Makes 100% business sense."

Toinen esimerkki: Case Venäjä.
Kauanko Venäjällä kestää palauttaa maine luotettavana liikekumppanimaana?

Kauanko Venäjällä kestää rakentaa takaisin maine maana, jonka sopimuksiin voisi luottaa?

Kauanko Venäjällä kestää rakentaa maine maana, jota ei jouduta suurennuslasilla seuraamaan, että mitä se on tekemässä samalla kun sen suu puhuu?

Kauan.

(Pahoittelut blogistille. Pikkuisen ohi aiheen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #26

Yrityksillä ei voi olla, eikä saa olla, yhteiskuntavastuuta.

Miksi? Siksi, että vastuu edellyttää aina valtaa, eikä yrityksillä SAA olla yhteiskunnallista valtaa. Kaikki yhteiskunnallinen valta tulee olla kansalaisilla, kansalla, luonnollisilla oikeushenkilöillä.

Samoin vastuu, myös yhteiskuntavastuu.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #31

Taidamme määritellä termin yhteiskuntavastuu pikkuisen eri tavalla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #36

Saattaa olla. Miten sinä sen määrittelet?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #38

Kyllä yrityksillä on valtaa, markka-aikaiset devalvaatiot siitä esimerkkinä ja valtaan kuuluu myös aina vastuu. Eivät Suomessa toimivat yritykset ole irrallaan muusta yhteiskunnasta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #42

Suomessa yrityksillä ei (vielä) ole valtaa. Yritysten omistajilla ja johdolla (luonnollisia henkilöitä) on. Maissa, joissa yrityksillä on valtaa, se on riippumatonta omistajista ja johdon henkilöistä, esim. USAssa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #42

Arto,sinä siis olet siinä käsityksessä, että yritykset säätelivät markkamme arvoa suhteessa muihin valuuttoihin.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Portugalilainen meppi ei ollut vasemmistomeppi,koska hän kuuluu keskustaoikeistolaiseen puolueeseen, joka kuuluu samaan EU-ryhmään kuin Suomen kansallinen kokoomus. "Sosiaalidemokraattinen" on vain puolueen nimi.

Portugalissa Suomen sosiaalidemokraattista puoluetta vastaava puolue on nimeltään sosialistinen puolue. Meppi ei kuulu tähän puolueeseen, vaan konservatiiviseen puolueeseen.

Puheenaoleva meppi otti esiin, joskin lyhyesti, myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan Venäjän myötäilyn tilanteessa, joss Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta Ukrainassa.

Putinin järjestelämää kohtaan suomalaisen ulko- ja turvallisuuspoliittinen vasemmistolainen lukkarinrakkaus näkyy räikeänä Euroopan näkökannalta.

Reino Jalas

A-studiokeskustelun Brysselin osanottajat olivat tällaiset:
Ana Gomes, Portugal, S&D -sosialistiryhmän -ryhmän meppi
Sajjad Karim, Britannia, ECR-ryhmän meppi
Thanos Athanasiou, Kreikka, Real News päivälehti
Sean Whelan, Irlanti, yleisradioyhtiö RTE taloustoimittaja

---
Keskustelijat olivat pukeutuneet tummiin business-asuihin ja Ana Gomez tummaan jakkupukuun. Myös taustalla kaikilla näytti olevan tummaa pukumallista, Brysselin toimipaikan asustetta päällä.

Kontrasti oli aikamoinen kun YLE:n noin 50-vuotias haastattelija Susanna Turunen luotti perinteiseen teinityttö eli pi...s-tyyliin. Hihaton, kerniä oleva tiukka minimekko, nahkasaapikkaat ja teinimäisen kirkkaan keltaiset kynnet. Isokokoiset keinokivisormukset ja näyttävät rannerenkaat.

Uusi hallitus on Keskustalainen Sipilän hallitus. Yleisvaikutelma Turusen ohjelmasta on, että nyt kysellään Brysselistä mahdollisimman negatiivisia kommentteja nimenomaan Soinista ja perussuomalaisten osuudesta hallitukseen.

---
ECR-ryhmän muslimitaustainen Sajjad Karim näki eri maiden, Suomen, Britannian, Puolan ym. vaalien kuvastavan kansalaisten näkemystä EU:n tarvitsemista muutoksista. Tässä mielessä euromeppi puhui likimain kaikissa asiakysymyksissä täysin samalla tavalla kuin ulkoministeri Soini.

---

    Susanna Turunen:
    ”Soinilla on kansallismielinen lähestymistapa. Ei enempää rahaa kellekään, joka ei tee mitä edellytetään. Oletteko huolissanne?”
    Thanos Athanasiou, Kreikka:
    “En usko että kukaan EU:ssa haluaa enää rahoittaa Kreikan alijäämiä. Kyse ei ole vain Soinista, vaan kaikista EU:ssa, puoluekannasta riippumatta”

Täystyrmäys Susannalle, jopa ilmeisimmästä tukimaasta Kreikasta.

---
YLE:n heikot käännökset kaikkiaan jättävät paljon toivomisen varaa. Kreikan Thanos Athanasiou puhuu yleistasolla Kreikan “we” ja muun Euroalue “you” tilanteesta näin:

    “I don't think you are alone, you got Slovenia, Holland and
    who else, there are many not just them and Germany.
    But we have to be realistic with this thing. Your situation
    was totally different from ours. Ours was not implementing
    a program, yours was implementing a program and getting
    the trash for it. “

Sen sijaan YLE:n käännöksessä mainitaan Suomi -sana erikseen kahteen kertaan:

    “Talouskuria vaativat myös Slovenia, Hollanti ja monet
    muut maat, eivät siis vain edellä mainitut ja Saksa.
    Pitää olla realisti. Suomen tilanne oli täysin toinen kuin
    meidän. Kreikka ei asettanut ohjelmaa, Suomi teki sen ja sai
    siitä kurat päälleen.“

YLE-käännöksestä syntyy vaikutelma että Athanasiou väittäisi Suomen sanelleen yksinään koko nykyisen Kreikan EU-saneerauspolitiikan sisällön.

Myöhemmin YLE-käännös mm. väittää Merkelin ja Hollanden sopineen EU:n laajentumisesta, vaikka keskustelija ei puhu laajentumisista mitään.

---

    Susanna Turunen:
    “Yksi asia joka voi muuttua, ehkei merkittävädti mutte kuitenkin on maahanmuuttopolitiikkamme. EU suunnittelee että Välimeren pakolaiset jaettaisiin tasaisesti jäsenmaihin. Pitäisikö jatkaa
    vapaaehtoisuudella, jakaa taakka vain tehdä sopimus?”
    Ana Gomes, Portugal:
    “Minusta tämä on EU:n yhteinen ongelma. Palaisin taas Suomen hallitusohjelmaan jossa havaitsin hyvin kielteistä suhtautumista maahanmuuttoonn. Toivon että Suomi pian tajuaa olevansa oikea EU-maa. Ei ole reilua jättää ongelmaa vain Kreikalle, Italialle ja
    Maltalle.”

Milloinkahan Ana Gomesin Portugal itse huomaa olevansa oikea EU-maa? Ja millainen kuorma Suomen olisi Anan mielestä reilua kantaa? Esimerkiksi vuonna 2014 Suomi vastaanotti 3.220 pakolaista väkimäärältään kaksinkertainen, ja lähempänä oleva Portugal otti vain 505 pakolaista. Tai 8-kertaisella väkimäärällä varustettu EU-suurmaa Espanja otti sekin vain 4.495 pakolaista.

    Sean Whelan, Irlanti:
    “Ongelma on suuri, mutta se hoidetaan parhaiten yhdessä. Irlanti lähetti aluksen Välimerelle, ja viidessä päivässä se poimi merestä 800 ihmistä. Enemmän kuin maamme ottaa vuodessa pakolaisia.
    Mitä merestä poimituille ihmisille sitten tulisi tehdä? On keksittävä lyhyen aikavälin käytännön ratkaisu. Nyt ihmiset on poimittava merestä, ja ohjattava johonkin päin Eurooppaa.”

Tuossa Sean Whelan puhuu kauniin vuolaasti siitä että yhdessä hoidetaan Välimeren pakolaisongelma.
Whelan kuitenkin jättää tyystin mainitsematta että Irlannilla on Tanskan ja Britannian tapaan voimassa pysyvä EU-poikkeuslupa. Sen perusteella noita maita ei voida velvoittaa vastaanottamaan ainoatakaan Välimeren lisäpakolaista.

---
Vähän yllättäen koko keskustelussa järkevimmän oloinen oli Brittien muslimiedustaja. Yhtä yllättävästi toiseksi nousi Kreikan keskustelija, jolla ei ollut mitään vaikeutta ymmärtää myös Suomen esille tuomia näkökantoja.

Kyllä se vähän niin on, että EU-juhlapuheet on yhtä, ja todellisuus on jotakin muuta. Kauniin solidaarisesti puhutaan, mutta kukaan muu ei tuolla lopulta pidä meidän puoliamme.
Tässä mielessä suomalaisilla on oma vastuu asiassa. Kun ehdotellaan uudenlaisia, muiden taakkojen kantamista eri tilanteissa.

YLE:n Brysselin toimisto saisi ihan oikeasti pikkuisen miettiä ja tarkistaa niitä omia pukukoodejaan jatkossa. Ei ole millään lailla asiallista mennä maan virallisen uutistoimiston ominaisuudessa haastattelemaan vaikkapa muslimeja, moiset minimekot päällä.

Atte Korhovuo

Näin ohjelman kutakuinkin laillasi.
Ehdin jo hetken miettiä, olenko katsonut Rusin kanssa samaa lähetystä.

Mitäs jos Alpo pyrkisit YLEllä kääntäjäksi!?

Käyttäjän amgs kuva

Alpo Rusi, osuva otsikko ja sellainen maine kasvaa tämän kommenttiketjun perusteella... poikeuksien lukuun ottamatta.

Taisi portugalilainen meppi muistuttaa itänaapurin läheisyydestä ja siitä, että hädän keskellä Suomi joutuisi turvautumaan muiden euromaiden apuun. Kiitos kirjoituksesta!

Reino Jalas

"Taisi portugalilainen meppi muistuttaa itänaapurin läheisyydestä ja siitä, että hädän keskellä Suomi joutuisi turvautumaan muiden euromaiden apuun."

En oikein usko että venäläisiä saisi sadoin tuhansin liikkeelle ja pakolaisiksi muun tyyppiset asiat kuin useat katovuodet ja sitä seuraava maan laajuinen nälänhätä.

Sellaisessa tapauksessa tulijoita länttä kohti olisi niin Itämeren merialueiden kuin Mustanmerenkin kautta. Samoin koko kaistan, Jäämeri-Ukraina, leveydeltä.

Silloin nälänhätää olisi todennäköisesti Euroopan puolella yhtä lailla.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Voimme joutua pakolaisiksi, jos Venäjä hyökkää maahamme siten kuin on hyökännyt kansainvälistä oikeutta halveksien Ukrainaan. Olemme Ukrainan tavoin Euroopan vaarallisimman valtion naapurissa. Voimme tarvita EU:n ja Naton apua, jos Venäjä pyrkii ratkaisemaan sisäiset ongelmansa alistamalla sotilaalisesti naapureitaan.

Venäjän uhan edessä olemme entistä riippuvaisempia maista, jotka voivat meitä auttaa, kun hätä on suurimmillaan agressiivisen naapurimaan vuoksi. Toisten Euroopan maiden kiusaaminen on erittäin epäisänmallista toimintaa tällaisessa tilanteessa. Meillä ei ole varaa eristäytyä lännestä, kun meitä uhkaa ajautuminen Venäjän etuppiriksi.

Populistinen vihamielisyys Eu:ta vastaan on alakanut vähitellen paljastua naamioksi isänmaanpetturuudelle, jonka motiivejä on vaikea käsittää. Ainakin osa isänmaanpettureista on Neuvostoliitto-haikailijoita, osa taas Putinin hallinnon ja rikollisten menettelytapojen ihailijoita.

Reino Jalas Vastaus kommenttiin #46

"Voimme joutua pakolaisiksi, jos Venäjä hyökkää maahamme siten kuin on hyökännyt kansainvälistä oikeutta halveksien Ukrainaan."

Ehkä rannikon ruotsalaisia saattaa länteen lähteä. Entiseen Munsalan soutajien tyyiin, lahden yli pimeällä.

Mutta oma väki jää ja taistelee, niin pitkään kuin pystyy. Hakataan Venäjä niin pahasti ja niin pitkään kuin mihin pystytään. Ostetaan lisää tykinammuksia ja ohjuksia lännestä niin kauan kuin kukaan niitä meille myy.

Jos siltikin jäädään tappiolle, niin sitten aletaan opetella Venäjää. Kaivellaan esille vanhoja Autonominen Suomi oppikirjoja.

Tietysti alkajaisiksi pitää odotella että onko se Venäjä tulossa meidän suuntaan oikeasti. Ei se mitenkään varmaa tällä hetkellä ole, että lähtisi tänne nolattavaksi ja hakattavaksi, pienen vaarattoman maatilkun takia.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson Vastaus kommenttiin #49

Oma puolustus on välttämätön, mutta myös liittoutuminen, jotta voidaan välttää tappio ja miehitys. Liittolaisten avulla on mahdollista varustaa puolustuskykyisempi armeija.

Suomi joutuu sotatoimialueeksi todennäköisimmin silloin, kun länsi on joutunut sotaan Venäjän kanssa jälkimmäisen agressioiden vuoksi. Suomi on ainoa liittoutumaton alue, jonka Venäjä voi ottaa "puolustuksellisena" operaationa turvatakseen asemansa itämerellä. Natoon kuuluville alueille tunkeutuminen merkitsee välttämättä sotaa Venäjän ja lännen välille. Euroopan tilanne kiristyy uhkaavasti Itä-Euroopassa siksi, ettei Venäjä näytä vetäytyvän Ukrainasta, joten Suomenkin tulee tiivistää liittoutumistaan länteen.

Lännen tuella voidaan, kuten sanoin, pitää armeija toimintakyksyisenä ja saada myös lisäjouukoja, jos on tarpeellista. Suomen väestöresurssien pienuus Venäjään verrattuna aiheuttaa sen, ettei Suomi voi asettaa sodassa tavoitteeksi muuta kuin että se välttäisi miehityksen.

Toisen maailmansodan kokemuksen nojalla (vrt Norja/Viro) on välttämätöntä, jos tappio on näköpiirissä, perustaa pakolaishallitus johonkin liittolaismaahan. Sotaa on voitava jatkaa sissisotana tai muuna vastarintatoimintana silloinkin, kun maahnatunkeutuja saa yliottteen taisteluissa. Pakolaishallituksen tulee koota liittolaismaassa maihinnousujoukkoja niistä, jotka ovat joutuneet pakolaisiksi sinne. Osan väestöstä voi olla välttämätöntä vetäytyä liittolaismaihin, jotta siitä voidaan järjestää maihinnousuvoimat.

Balttiassa Ukrainassa jne. toisen maailmansodan jälkeen järjestettiin neuvostojoukkoja vastaan aseellinen vastarintaliike, joka tarvitse tukea länneltä. Suomen joutuminen tappiolle Venäjää vastaan synnyttäisi samanlaisen tilanteen maassammekin. Tällä hetkellä Baltian maat, Puola ja Ukraina akuutimmin ovat vaarassa, mutta myös Suomi voi joutua jakamaan niiden kohtalon, joten lähialueellamme ja läntisen Euroopan piieissä Suomen tulisi liittoutua samaan kohtalopiiriin kuuluvien maiden kanssa. Muut pohjoismaat ovat myös luonnolisia liittolaisia tilanteessa, jossa Venäjä on aiheuttanut sodan lännen kanssa.

200-vuoteen Venäjä on hankkiutunut lännen kanssa riitaan, jossa sillä ei ole litolaisia lännessä, joten Suomenkaan ei ole mitään syytä kehittää mitään kahdenvälisiä suhteita Venäjään. Pikemminkin Suomen tulee vakuuttaa länsimaat siitä, että se pysyy niiden rinnalla loppuun asti Venäjää vastaan ja pelastaa itsensä tällä tavoin.

Venäjä ei ole enää Neuvostoliittoon verrattava sotilas- tai talousmahti, joten Venäjälle on itsemurha lähteä sotaan. Putinin hulluuden tietäen on syytä varautua siihen, että Venäjä ajautuu tai hankkiutuu sotaan lännen kanssa.

Liittoutuminen Venäjän kanssa on tällaisessa tilanteessa Suomelta täyttä typeryyttä. Olemme pakotettuja hakemaan liittolaisia lännestä. Venäjän ja lännen välien kiristyessä ei ole viisasta veljeillä Venäjän kanssa. Suomalaisten tulee vihdoinkin ajatella itsenäisyyttään jonakin muuna kuin pelkästään suurvaltapolitiikan sivutuotteena.

Liittoutumalla Venäjän kanssa voimme joutua sen osaksi ja osallistumaan sen sisäisiin sotiin, kun se taas kerran hajoaa siten kuin tapahtui kerran(1917). Neuvostoliiton hajoamisessa ei tilanne ollut yhtä paha.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

"silloin, kun länsi on joutunut sotaan Venäjän kanssa jälkimmäisen agressioiden vuoksi."

Voisitko antaa pari hyvää esimerkkiä tallaisista tilanteista historiassa?

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson Vastaus kommenttiin #61

Ilmaisua "joutua sotaan" voi käyttää oman valtionsa kansalisena havaitessaan toisen valtion ylittävän etupiirirajan, joka jälkimmäiselle on myönnetty eksplisiittisesti tai sanattomasti (hiljaisesti). Etupiiriloukkaus voi johtaa sotaan, joka eskaloituu toisiin geopoliittisesti määräpaikoissa oleviin toisiin valtioihin.

Historiallisia esimerkkejä voidaan tulkita ja niistä yleensä on ristiriitaisia aikalaistulkintoja, kuitenkin natsi-Saksan hyökkäys Puolaan katsotiin mainituksi etupiirirajan ylitykseksi - ainakin Englannin ja Ranskan näkökannalta.

Yleensä Venäjä on onnistunut liittoutumaan jonkin lännessä olevan valtion kanssa sotiesaan toisia länsimaita vastaan, joten nyt on siten poikkeuksellinen tilanne, että Venäjä harjoittaa hyökkäyspolitiikkaa ilman mitään lännessä olevaa liittolaista. Venäjä on siis oamksunut omassa historiassaan poikkeuksellisen toimintatavan, johon liittyy suuremmat riskit kuin aikaisemmin käyminsä sotiin.

Nykyinen geopoliittinen tilanne on erilainen kuin ennen. Lännen outo pitkämielisyys on sallinut Venäjän toimia toistaiseksi omalla tavallaan ilman seuraamuksia. Ensimmäiseen maailmansotaankin "jouduttiin", kun aiemmin solmitut sopimusjärjestelyt saivat maat julistamaan sotia toisilleen.

Nykytilantessa Venäjä on rikkonut voimassa olevia sopimuksia, kuten sopimusta, jonka mukaan rajoja ei muutella sotilaallisin toimin (Venäjä ei ole ollut halukas muuttamaan rajoja sopimusteitse),ja Budabestin muistiota, jossa Ukrainan rajat taattiin, kun jälkimmäinen luopui omista ydinaseistaan. Venäjä ei ole käyttäytynyt siten kuin luottamusta ansaitseva diplomaattinen osapuoli. Luetteloa voitaisiin jatkaa pitemmälle.

Venäjän viesti ydinaseita omistamille maille on: "jos luovutte ydinaseista, niin joudutte hyökkäysuhan alaisiksi". Venäjän jatkettu piittaamattomuus sopimuksista kiristää sen suhteita länteen, joten voi syntyä tilanne, jossa lännen pinna ei enää pidä.

Suomi voi joutua sotaan kuvatulla tavoin (nykyisen geopoliitisen asemansa vuoksi), jos Venäjä tulee ylittäneeksi jonkin epäselvän, näkymättömän tai ennalta määritytmättömän rajan. Venäjä tuskin uskaltaa minkään natomaan rajaa ylittää. Sen sijaan liittoutumattoman Suomen rajan ylittäminen voi olla houkuttelevaa, jos sen avulla Venäjä voi vahvistaa aemaansa Itämeren alueella.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #67

Juuri siksi pyysinkin esimerkkejä tähän "Venäjän kanssa jälkimmäisen agressioiden vuoksi."

Siis mitä "Venäjän agressioita" mahdat tarkoittaa, nykyistä epäselvää Ukrainan tilannetta lukuunottamatta? Muuten, eikös siinä sopimuksessa Ukrainan ydinanseiden lisäksi puhuttu myös jotain Ukrainan liittoutumattomuudesta, puolueettomuudesta tai jostain sellaisesta?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #67

Andersson kirjoitti: "Nykytilantessa Venäjä on rikkonut voimassa olevia sopimuksia, kuten sopimusta, jonka mukaan rajoja ei muutella sotilaallisin toimin"

Mitä rajoja Venäjä on muutellut sotilaallisin toimin? (Huom: Krim ei kelpaa koska se siirtyi rauhanomaisesti ja poliittsin päätöksin Ukrainasta Venäjään. Myöskään NL:n hajottaminen ei kelpaa koska sekin tapahtui rauhanomaisesti ja sopimalla)

Andersson kirjoitti: "(Venäjä ei ole ollut halukas muuttamaan rajoja sopimusteitse)"

Tarkoittaako tämä, että kun Venäjä ei ole suostunut muuttamaan rajojaan sopimusteitse niin se on pakotettava sotimalla niitä muuttamaan ja syy on ihan sen itsensä?

Andersson kirjoitti: "Suomi voi joutua sotaan kuvatulla tavoin (nykyisen geopoliitisen asemansa vuoksi), jos Venäjä tulee ylittäneeksi jonkin epäselvän, näkymättömän tai ennalta määritytmättömän rajan."

Mitähän rajoja Andersson mahtaakaan tarkoittaa? Meidän rajamme Venäjän kanssa ovat tarkoin määritellyt ja maastoon merkityt. Onko hänellä jotain mentaalisia rajoja joita ei voi ääneen sanoa eli tabuja mutta joita voi käyttää casus belli:nä jos tarvetta ja halua on (ja syy on Venäjän)?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #70

Samaa minäkin ihmettelin. Käsittääkseni kaikkien nykyisten entisten neuvostotasavaltojen rajat ovat syntyneet nimenomaan sopimusteitse; Viro, Latvia, Liettua jne. Kaipaisin myös esimerkkejä noista vanhemman (?) Venäjän agressioista.

Tosiasia on tietysti, että Venäjän "onelma" on, että se on pääsääntöisesti voittanut nuo konfliktit, ja sitten, samoin pääsääntöisesti, vapaaehtoisesti ja omin voimin poistunut valtaamastaan "lännestä" - mm Ranskasta, Italiasta jne.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #71

Heyno kirjoitti: "..samoin pääsääntöisesti, vapaaehtoisesti ja omin voimin poistunut valtaamastaan "lännestä" - mm Ranskasta, Italiasta jne."

Samoin Suomesta. Noin pitkänä linjana Venäjä on kovin vastentahtoisesti tullut tänne ja jos suinkin on ollut mahdollista, mahdollisimman pian poistunut. Esimerkiksi vuosina 1808 ja -09:kin Napoleon pakotti ja ilmeisesti eivät lähteneet jotta jatkuva reuhaaminen tällä suunnalla rauhoittuisi. Onnistuivatkin toistaiseksi pisimmäksi ajaksi näillä raukoilla rajoilla.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson Vastaus kommenttiin #72

Neuvostoliiton hajotessa syntyneiden (tai uudestaan itsenäistyneiden) nykyisen valtioiden (Baltian maat tai Ukraina) rajat vahvistettiin sopimuksilla. Kun Ukraina luopui ydinaseestaan, Budapestissä laadittiin muistio, jossa Venäjä, Iso-Britannia ja Yhdysvallat Ukrainalle turvallisuustakuut Ukrainan rajoista ja itsenäisyydestä. Sekaantumalla taloudellisella painostuksella ja sotimalla (tai tukemalla sotatoimia) Ukrainan alueella Venäjä on rikkonut tätä sopimusta. Kirjoitan asiasta enemmän http://timoandersson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1966...

Eikö voida sanoa, että Venäjä on sitoutunut sopimuksin Neuvostoliiton hajoamistuotteina syntyneisiin rajoihin ja olemaan niitä muuttamatta sotilaallisin toimin? Käsittääkseni voidaan, ja jos pidetään Krimin anastamista kaappauksena, niin se on Venäjän tekemien sopimusten rikkomus. Kysymyksessä on kaappaus, jos anastamisen yhteydessä ei noudatettu periaatteita, joissa otetaan huomioon myös se valtio, josta alue irrotetaan.

Lausunnoissaan Putin on valitellut ja väittänyt Neuvostoliiton hajoamisajan itsenäistymisten tapahtuneen Neuvostoliiton lain vastaisesti. Tätä taustaa vasten hän olisi halukas muuttamaan rajoja ja haluton hyväksymään lähiulkomaiden itsenäiset päätökset, jotka ovat vastoin Venäjän toiveita, kuten Euraasian liiton tapauksessa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiset entisten neuvostotasavaltojen löyhät yhteenliittymät ovat liian löyhiä, jotta niiden puitteissa Venäjän ja Ukrainan kiistoja voitiin ratkoa.

Jos Inarin-saamelaiset irrottavat alueensa Suomesta ilman Suomen hyväksyntää, niin onko Inarin saamelaisalueen (mikä se sitten onkin irrottautuminen) legitiimiä? Irrottautujien tulee myös varmistua siitä, että irrottautuminen tapahtuu muodollisen demokraattisesti. Vaalien tulee olla kansainvälisesti valvottuja ja on voitava vakuuttua siitä, että menettely oli moitteeton. Entä muut väestöryhmät kuin irrottautumiseen pyrkivät (Krimillä mm. tataarit)? Venäjä liitti Krimin itseensä, vaikkakaan ei ollut millään foorumilla käsittääkseni esittänyt vaatimusta. En ole vakuuttunut siitä, ettei se ollut Venäjän kaappaus ja sotilaallinen operaatio. Jälkimmäiseen Venäjällä tuskin olisi oikeus silloinkaan, kun Krimin väestön riittävä enemmistö olisi hyväksynyt liitoksen (jälkimmäiseen en tosin itse usko).

Itäisen Ukrainan kahdessa läänissä Venäjä on suorittanut sotilaallisia operaatiota (toisen suvereenin valtion alueella) ainakin sijaissotilaina eli vähintäänkin käynyt sijaissotaa, vaikkakin on jotakin näyttöä siitä, että myös Venäjän armeijaa ollut toimissa mukana. Sekä Krim että Ukrainan rajan sisäpuolella tehdyt tai tuetut operaatiot ovat merkkejä Venäjän suuremmasta sotilaallisesta aggressiivisuudesta kuin mitä lännestä päin harjoitettu (korkeintaan poliittisesti vaikutettu).

Kysymys Venäjän vanhemmista aggressiosta

1500-luvulla Moskovan ruhtinaat pyrkivät Itämerelle valloitettuaan ensin Novgorodin (tehtyään verilöylyn) ja tunkeutuivat Baltiaan ja valloittivat alueita tataarien kaanikunnilta Volgalla ja Krimillä, tavoitellen myös Liettua-Puolalta tämän piirissä olleita ukrainalaisten ja valkovenäläisten alueita. Moskovan pyrkimys koko Venäjän maan tsaariksi merkitsi sotia jo valmiiksi nykyään Venäjäksi katsotulla alueella olevia poliittisia yksiköitä vastaan ja sitten valloitukset Siperiassa, joiden tiellä olivat Siperian kaanikunnat. Ruotsin kanssa käydyt sodat 1500-luvulla liittyvät tähän. http://timoandersson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1966...
Moskovan Venäjä syntyi sodissa, jota käytiin aikaisemmin legitiimeiksi vakiintuneita poliittisia yksiköitä vastaan. Eurooppalainen suurvalta Venäjästä tuli Suuren pohjansodan jälkeen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #73

Andersson kirjoitti: "Eikö voida sanoa, että Venäjä on sitoutunut sopimuksin Neuvostoliiton hajoamistuotteina syntyneisiin rajoihin ja olemaan niitä muuttamatta sotilaallisin toimin?"

Käsittääkseni Venäjä ei ole yrittänytkään niitä sotilaallisin toimin.

Andersson kirjoitti: " ja jos pidetään Krimin anastamista kaappauksena, niin se on Venäjän tekemien sopimusten rikkomus. "

Tässä Andersson taitaa, tahtomattaan, paljastaa mistä on kyse. Hän kirjoittaa, että "JOS pidetään Krimin anastamista kaappauksena" niin, sitten... . Jos taas katsotaan mitä Krimillä oikeasti tapahtui, kuva onkin ihan toinen.

Andersson kirjoitti: "Jos Inarin-saamelaiset irrottavat alueensa Suomesta ilman Suomen hyväksyntää, niin onko Inarin saamelaisalueen (mikä se sitten onkin irrottautuminen) legitiimiä? Irrottautujien tulee myös varmistua siitä, että irrottautuminen tapahtuu muodollisen demokraattisesti. Vaalien tulee olla kansainvälisesti valvottuja ja on voitava vakuuttua siitä, että menettely oli moitteeton."

Jos meneteltäisi Anderssonin vaatimusten mukaisesti, maailmassa ei olisi montaakaan valtiota jäljellä. M.m. Suomea. Täälläkäänhän ei järjestetty kansainvälisesti valvottuja demokraattisia vaaleja itsenäistymisjulistuksesta.

Andersson kirjoitti: "Itäisen Ukrainan kahdessa läänissä Venäjä on suorittanut sotilaallisia operaatiota"

Tämä väite kaipaa todisteita.

Andersson kirjoitti: "1500-luvulla Moskovan ruhtinaat pyrkivät Itämerelle valloitettuaan ensin Novgorodin" j.n.e.

Käsittääkseni novgorodilaiset olivat ihan samoja slaaveja kuin Moskovan ruhtinaankin alaiset. Sitäpaitsi osa slaavilaisista heimoista oli Itämeren rannalta, m.m. veneetit joista on peräisin meidän heistä käyttämä nimitys "Venäjä".

Andersson kirjoitti: "Moskovan Venäjä syntyi sodissa, jota käytiin aikaisemmin legitiimeiksi vakiintuneita poliittisia yksiköitä vastaan. Eurooppalainen suurvalta Venäjästä tuli Suuren pohjansodan jälkeen."

Niin, mikähän on Anderssonin vaatimus "legitiimille poliittiselle yksikölle". Oliko sellainen m.m. (Kultainen) Orda jonka alaisuudesta Venäjä syntyi. Oliko Ivan Veliki eli Ivan III Vasiljevitš vain kurja separatisti vai valtion luoja?

BtW: Novgorod liitettiin Moskovan ruhtinaskuntaan jo 1478 eikä "vasta" 1500-luvulla. Tuolloisen tsaarin pojanpoika Ivan IV Vasiljevitš eli Ivan Groznyi määräsi kaupungin asukkaat surmattaviksi 1570 heidän kapinoituaan. Silloin novgorodilaiset olivat separatisteja sillä olihan Novgorod ollut osa Venäjän valtakuntaa jo miltei 100 vuotta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #74

Eipäs nyt eksytä sivupoluille. Andersson ei ole edelleenkään esittänyt yhtään esimerkkiä tästä:

"silloin, kun länsi on joutunut sotaan Venäjän kanssa jälkimmäisen agressioiden vuoksi."

Jos tuollaisia esimerkkejä ei sitten löydy, fiksu keskustelija myöntäisi, että tuli töpättyä.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson Vastaus kommenttiin #75

Koko kirjoittamani virke kuuluu seuraavasti.
Lainaus alkaa:

Suomi joutuu sotatoimialueeksi todennäköisimmin silloin, kun länsi on joutunut sotaan Venäjän kanssa jälkimmäisen aggressioiden vuoksi.
Lainaus loppuu.

Valitettavasti olen kirjoittanut virkkeeni huolimattomasti ja epäselvästi. Selvästikin tästä on kysymys, koska sitä luettiin siten, että olen viitannut menneisyyden joihinkin tilanteisiin. Mikä olisi menneisyyden relevanssi Venäjän arvioinnissa? Venäjä on imperiumi, entä sitten?

Viittaan preesens- ja perfektimuodoilla tulevaisuuteen, siis aikaan jolloin Suomen on ehkä mahdoton pysytellä alkaneen sodan ulkopuolella sen vuoksi (kun-lause) että länsi on joutunut tulevaisuudessa sotaan, jonka todennäköinen aloittaja on Venäjä. Tilanne kehittyy helposti sellaiseksi, että Venäjää pidetään vastuullisena, vaikkakin se olisikin vain ”tyrinyt”, koska Venäjä on rakentanut itse epäselvää konfliktia ja käyttää anakronistista stalinistista mallia propagandassaan.

Virkettä kirjoittaessani mielessäni ei ollut mitään historiallista esimerkkiä. Miksi etsittäisiin historiallisia analogioita? Autoritäärisenä järjestelmänä Venäjä on ollut koko ajan ollut aloitteellisempi ainakin sotilaallisesti kuin demokraattinen ja hajanaisempi länsi. Voi kysyä, onko aiheellista etsiä menneisyydestä tilannetta, jossa Venäjä olisi toiminut vastaavanlaisella tavalla. Miksi tätä kysytään? Mikä on kysymyksen peruste?

On jopa looginen virhe olettaa pelkästään sen perustella, että jos jokin valtio on menneisyydessä toiminut jollakin tavalla, niin se toimisi aivan samoin myös tulevaisuudessa. David Hume nimittää tätä induktion oikeuttamisen ongelmaksi. Mitä deterministisiä lakeja historiasta voidaan löytää?

Vaikkakaan Venäjä ei olisi koskaan menneisyydessä missään ollut aggressiivinen, tästä ei voida yksinomaan päätellä, ettei Putinin hallinto ole nykyisinkään aggressiivinen, vaikkakin näemme joka päivä Venäjässä samoja piirteitä kuin Mussolinin fasistisessa Italiassa.

Se, ettei Venäjä välitä, vaikkakin se ajautuisi riitaan tai sotaan kaikkien läntisten valtioiden kanssa eikä saisi yhtään liittolaista lännestä, on sellaisenaan yllättävä tilanne. Venäjän "lähiulkomaiden" itsenäisyys ärsyttää Venäjää ja se näyttää toimivan kriisiä laajentaen jopa omaa etuaan vastaan.

En ole vedonnut tässä yhteydessä menneisyyteen, vaan painotanut Venäjän ”diplomatiassa” irtiottoa menneisyydestään.

Lyhyesti: mitä virkaa aiemmalla historialla on tässä yhteydessä? Haluaisin viisastua sen osalta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #76

On looginen virhe tehdä minkäänlaisia ennustuksia ilman historiatietoja. Kaikki tietomme perustuu historiatietoihin, niin politiikassa kuin fysiikassa. Ilman historiatietoja teemme ennustuksia tyhjästä.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson Vastaus kommenttiin #77

Historiantutkimus (tai historiatiede – miksi sitä haluaakin nimittää) on parhaimmillaan taustatiedon lähde, toivottavasti luotettava tietolähde. Pelkkä taustatieto ei riitä sen ennustamiseen, mitä tulee tapahtumaan.

Lisäksi tarvitaan tämän hetken yhteiskuntien tutkimusta, kuten Venäjän yhteiskunnan tutkimusta, ja tähän perustuvaa tietoa, kun pyrimme ennakoimaan sitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, jos ajattelemme yhteiskuntatiedettä metodologisesti analogisena luonnontieteelle.

Taustatiedon lisäksi täytyy olla myös luotettava tietolähde siitä, mitä tapahtuu nykyisin Venäjällä ja sen kanssa kiristyvässä konfliktissa olevissa yhteiskunnissa. Tietomme tietolähteestä riippumatta on erehtyvää ja voi lakatakin olemasta tietoa.

Menneisyden monet tapahtumat eivät ole yhteään sen yksiseliteisempiä kuin nykyisetkään: Ukraina (300-vuotta ennen nykyistä Venäjä Krimin kaappausta) Moskovan ja Puolaa vastaan kapinoivien kasakokojen sopimus on epäselvä: Ukrainan historiantutkijat pitävät Moskovaa sen pettäjänä ja Venäjän tuttkijat pitävät Ukrainaan sopimuksen rikkojajana. Kriisi voi olla tulevaisuudessa yhtä akuutta kuin Lähi-Idänkin kriisi on.

Nykyhetkestä saamamme tieto voi soittautua välittömiin havaintoihin. Historiallinen tieto, taustatietoa oleva, on lähteisiin perustuvaa, ei siis välittömästi havaittua tietoa, vaan päättelyihin perustuvaa tietoa.

Se evidenssi, jonka pohjalta päättelemme tiedon, on sitä vähäisempää, mitä kauempana se menneisyydessä on, jotka se on alimääräytynyttä: evidenssistä voidaan muodostaa tutkijoittain eri tulkintoja, jotka eivät ole sovitettavissa yhteen, mutta joiden välillä ei voida myöskään ratkaista ehdottomasti, mitkä keskinäisesti ristiriitaiset tulkintatavat ovat ehdottomasti hylättäviä.

Historiatieto voi olla valikoitua tai ehkä tutkimuksen puutteessa vähäisempää kuin voitaisiin saavuttaa, jos haluttaisiin. Sen arvioijalle, kuinka pitäisi toimia Venäjä-suhteissa, jää laaja vapaus valita politiikkansa.

Tähän valintaan ja sen vapauteen liittyvät myös arvioijan omat arvot ja tavoitteet yhteiskunnan suunnan suhteen, joten kun arvioija on päättäjä tai päättäjien neuvoja, hänen voi olla rationaalista ottaa huomioon taustatieto. mutta ehdottaa lisäksi joidenkin arvovalintojen tekemistä.
Nyt Suomi on tilanteessa, jossa voisi olla viisastakin juuri varautua siihen, että Venäjä on uskollinen omalle imperialismilleen, että perinteiseen tapaan Venäjällä eliitti tuottaa kärsimystä kansalleen ja voi tulla vaihdetuksi ainoastaan historiasta hyvin tunnettujen väkivaltaisten ja mullistavien käänteiden kautta ja että siihen voivat joutua mukaan naapurimaatkin, kuten aikaisemminkin on käynyt.

Tähän varautuminen edellyttää nojaamista taustatietoon, nykyajasta saatuun tietoon ja mielikuvitukseen nojautumiseen. Suomella voi olla onni onnettomuudessa tai onni, johon kuuluu onnettomuus sen politiikan vuoksi, jonka se on valinnut.

Suomi on integroitunut länteen, mutta epäviisaasti ollut suojaamatta integraatiotaan itään vastaan, jonka mullistukset saattavat johtaa Euroopassa ainakin alueelliseen ellei jopa laajempaan konfliktiin. Suomella pitäisi olla parempi strategian millä yrittää selviytyä kärjistyvistä konflikteista, joista Putin etsii perustaa valtansa säilymiseen Venäjällä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #78

Tieteellinen historiantutkimus - tai mikään muukaan eksaktin tieteen alue - ei ole kiinnostunut moraalisista arvioinneista, vaan toimintamekanismeista. Tieteellinen historiantutkimus käyttää aivan samaa metodia kuin vaikka tieteellinen fysiikan tutkimus - tarkastellaan, mitä on tapahtunut ja luodaan sen pohjalta teoria, joka on ennuste siitä, mitä vastaavilla reunaehdoilla tulee tapahtumaan.

Aivan sama epävarmuustekijä, kuin historiantutkimuksessa, on myös muissa eksakteissa tieteissä: "Kaikkea" ei voida huomioida, vaan teoria perustuu rajauksiin.
jotain mu
PS: HUOM! KAIKKI saatu tieto on historiatietoa. Vain ad hoc koettu on jotain muuta. Historia alkoi äsken.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson Vastaus kommenttiin #79

Tutkimusta ohjaavat eli metodologiset tai muut tieteenfilosofian sisältämät normit kuuluvat tieteeseen riippumatta siitä, voidaanko ne perustella jonkin filosofian avulla tai ei. Sen sijaan moraalisia tai poliittisia normeja (miten ne milloinkin käsitetäänkin) on syytä yrittää tutkimuksessa välttää.

Tästä on kysymys tieteellisessä tiedonhankinnassa riippumatta tieteenalasta, mutta jos ajatellaaan poliittista päätöksentekoa -- johon viittasin -- siinä tieteellinen tieto, joka ei sisällä moraaliarvoja, on perustana vain osaksi, osaksi joudutaan mahdollisuuksein mukaan myös moraalia soveltamaan. Tieteellinen tieto ei ole koskaan lopullista eikä vapaata lähteisiin, havaintoihin ja teoriaan liittyvistä pulmista.

Yhteiskuntatieteissä, joihin historiankin luen, ennusteiden tekeminen on vaikeampaa kuin jo havaitun tai lähteiden nojalla tapahtuneen kuvaamisen tai selittäminen. Tulevaisuudessa vaikuttaa moni asia, joka ei ollut taustatiedoissa tunnettua, esimerkiksi keksinnöt ja innovaatiot, joita ei voida tällä hetkellä ennustaa tai saada tietoonsa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #80

Tuossa ehkä se perusvirheesi: Tieteellinen historiantutkimus kuuluu nk. eksakteihin tieteisiin, päin vastoin kuin esimerkiksi sosiologia, valtio-oppi jne. Historiatieteen tutkimusmetodi on kaikkien eksaktien tieteiden perusmetodi.

Politiikka ei ole tiedettä. Politiikka on puhtaasti tahdonvallan asia.

Käyttäjän amgs kuva

Ana Gomes taisi tarkoittaa, että suomalaisetkin voivat joutua pakolaisiksi tai turvapaikanhakijoiksi. Suomikin voi joutua kaipamaan apua muilta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Nii-i. On siinä sitten muilla mailla ihmettelemistä, kun lukutaidottomat torilla hengaavat suomalaiset saapuvat toisten maiden sossuluukuille.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kyllähän meillä jo Brysselissä hengaa iso lauma suomalaisia veronmaksajien rahoilla... Joku istuu jopa rahakirstun päällä.
Toisaalta, ehkä kaikessa kiireessä, suomalais-hengaajien insinöörinpaperit saattoivat jäädä kotiin?

Käyttäjän amgs kuva

Kaikki suomalaiset eivät ole kielitaitoisia ja korkeasti koulutettuja. Sen lisäksi meillä on paljon eläkeläisiä ja lapsia ja heitäkin pitäisi saada turvaan, jos hädässä ollaan. Lukutaidolla ei pärjää muualla, jos sydän ja mieli on kuin lumiukolla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #51

Eivät tietenkään kaikki, mutta jos pystyt allekirjoittamaan väitteen, että edes puolet suomalaisista ei ole lukutaitoisia, eikä edes peruskoulutusta saanut, niin alat olla oikeassa huolinesi.

Eläkeläiset saavat edelleen Varman, Ilmarisen yms. instituutioiden kautta eläkkeensä. Nopeammin näiden lafkojen varat siirtyvät paikasta toiseen kuin hädänalaiset suomalaiset. Kaiken lisäksi eläkevakuutusfirmat ovat keventäneet Suomen sijoitussalkkujaan, joten voimme lähtiessämme pakosalle käyttää hyvin "poltetun maan taktiikkaa" ja antaa hyökkääjille kalliin jälleenrakennusurakan.

Lasten osalta uuden kielen oppiminen käy luontevasti, ja he ovat kuitenkin sitä "ihmispääomaa" tulevaisuuteen.

Vinkiksi voin kertoa, ettei tässä ole kyse mistään persumaisesta ranking-järjestelmästä, vaan ihan virallisissa tilastoissakin ihmisten keskimääräinen tuottavuus mitataan BKT / capita, eli henkilöä kohti tuotetun bruttokansantuotteen saralla.

Arvaappa onko Suomi kuinka lähellä Eritreaa tai Syyriaa tässä mittaluokassa?

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #54

Ymmärrän, että näet asiat siltä näkövinkelistä, että ihmisillä on rahaa pitää huolta myös omasta turvallisuudesta. Näin on kyllä vaikkapa työssäkäyvillä kansalaisilla ja hyvässä asemmassa olevilla eläkeläisillä. Sodan tai vaikkapa ydinvoimalaonnettomuuden saattuessa hätä ei lue lakia. Joskus on pakko juosta hengen edessä ilman mitään. Talo ja muu omasiuus voi tuhoutua, ym.

Hädässä sijoitukset erilaisissä vartailuissa eivät paljon lohtua tuovat. Ylimielisyydellä ei ystäviä saada. Toki Suomen rajojen ulkopuolella, kuten Suomessakin, on ystävällisiä ja auttavaisia ihmisiä. Joidenkin Uuden Suomen kommentoijien ääri-individualismi ja äärierinomaisuus ei merkitse sitä, että kaikki suomalaiset olisivat tuota mieltä. Kaikille suomalaisille ei mene niin hyvin kuin luullaan. Eilen uutisissa sanotiin tutkimustuloksista, jonka mukaan puolet suomalaisista ei usko enää kansalaisten tasa-arvoon. Suomen kansalaiset ovat sitä mieltä, että toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

http://yle.fi/uutiset/juopa_hyvinvoivien_ja_leipaa...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #58

"Sodan tai ydinvoimalaonnettomuuden..." Kumpi uhkaa Portugalia?

Uusi Algarven edustan kaasukenttä takaa Portugalille eneriaomavaraisuuden seuraavaksi 15 vuodeksi, ja vientiinkin riittää. Mikä on se katastrofi, jonka takia Suomen pitää antaa Portualille rahaa?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomen osuus EU-parlamentissa on 13/751.

Tämä murtoluku kertoo omaa karua kieltään siitä, miten blogisti Alpo Rusin todellisuudentaju ei ole aivan kohdallaan.

Käyttäjän PetteriTerho kuva
Petteri Terho

Erittäin hyvä kirjoitus Alpo Rusilta. sen minkä taakseen jättää, niin sen edestään löytää pätee tämän päivän Suomelle erittäin hyvin. maalla menee todella huonosti, mutta sitä ei haluta myöntää. kriisitietoisuus on olematonta. Suomen tulevaisuus ei todellakaan näytä hyvältä: jos joku kirjoitti puna-vihreästä kuplasta taannoin, niin samassa kuplassa elää koko maa - kuvitellaan, että suomalainen laatu on maailman luokkaa missä tahansa asiassa, suomalaiset ovat erityisen ahkeria, koko muu maailma kadehtii meitä ja haluaa tulla viemään meiltä rahat jne jne. totuus on se, että maamme on matklla alaspäin ja kääntäminen on erittäin vaikeaa. saavutetuista eduista pidetään kiinni vaikka meillä ei todellakaan ole siihen varaa. henkinen ilmapiiri on masentava, eri tavalla ajattelevat tumpataan kulmaan ja leimataan. verotus on kestämättömällä pohjalla ja ne, jotka voivat lähteä, tekevät sen. surullista todeta, että suomen parasta ennen päivät ovat auttamatta ohitse.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Kirjoituksessa on mielenkiintoisia näkökohtia. En olekaan tiennyt, että Suomi on jo 1990-luvulla esiintynyt itsekkäänä ja itarana isäntänä, kun on hoidettu kansainvälisiä rauhankonferensseita ja muita tärkeitä toimia.

Kreikan velkakriisissä Suomen vaatimat vakuudet ovat kyllä hyvässä muistissa. Onko tästä kaikesta siis tullut osa Suomen maakuvaa? Tästäkö syystä Suomi ei päässyt YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi? Jos tässä on perää, Suomen on syytä muuttaa imagoaan. Miten ihmeessä saisimme ulkoministeri Timo Soinin ymmärtämään asian?

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Alpo Rusi:

"Suomi tarvitsee itsekriittisen arvion Suomi-kuvasta, miksei myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilasta"

A-studiossa 8.6. esiityneen portugalilaisen demarimepin kaunaisten ja epäasiallisten mielipiteiden varaan niitä ei kannata eikä voi rakentaa. Hänen puheenvuoronsa osoitti, miten hataralla pohjalla päätösvalta EU:ssa on.
Täytyy kyllä myöntää, että osittain aiheen portugalilaisen mielipiteille lienee antanut Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen hallituksen taitamattomuus ja kykenemättömyys.
Käsittääkseni portugalilainen syytti Suomea EU:n antamien turvallisuustakuiden vähättelystä ja sooloilusta turvallisuuskysymyksissä. Hänellä ei näytä olevan käsitystä Suomen lähihistoriasta, eikä siitä, että Suomella on ja pysyy yhteistä rajaa Venäjän kanssa reilusti yli tuhat kilometriä. Ei myöskään siitä, että Venäjällä on tärkeä rooli Suomen ulkomaankaupassa.

Portugali keplotteli itsensä läpi toisen maailmansodan siihen osallistumatta ja eli vielä muutaman sodanjälkeisen vuosikymmenen oikeistodiktatuurissa. Suomi puolestaan, ilman omaa syytään, joutui taistelemaan olemassaolostaan ensin Saksan ja Neuvostoliiton "ystävyyssopimuksen" vuoksi vain vähäisen läntisen avun turvin ja sitten turvautumalla pakon edessä Natsi-Saksan apuun. Suomi pysyi kuitenkin demokratiana ja suomalaiset oppivat ettei juuri keneenkään voi luottaa; parasta tulla toimeen omillaan.

Nykytilanteessa EU ei voi taata yhdenkään jäsenvaltionsa turvallisuutta. NATO-jäsenyyskään ei sitä tekisi, sillä vaikka järjestön säännöt mainitsevat hyökkäyksen yhtä jäsenmaata kohtaan merkitsevän hyökkäystä koko järjestöä vastaan. Suomi, Baltian maat ja Puola joutuisivat sitävastoin mahdollisen sodan syttyessä tuhoamissodan tantereiksi.

Eli: jatketaan me suomalaiset vain valitsemallamme linjalla ja annetaan portugalilaisten ja muitten haihattelijoitten puhua läpiä päihinsä.
Kun Kataisen ja muitten "lapsukaisten" tekemät tuhot on Juha Sipilän hallituksen toimesta eliminoitu ja korjattu, Suomi lähtee nousuun. Suomi on ehkäpä kaikkein aktiivisimmin ollut jo vaatimassa ja kehittämässä EU:n puolustusyhteistyötä ja tuo trendi saanee jatkoa Sipilän hallituksen toimesta. Heittopussiksi ja äänettömäksi yhtiömieheksi ei kuitenkaan kannata ryhtyä.

Tällä hetkellä suurin vaara Suomen taloudelliselle nousulle ja sisäiselle sekä ulkoiselle turvallisuudelle on ay-liikkeen herraklikki, joka on valmis tuhoamaan Suomen omien henkilökohtaisten intressiensä vuoksi.

PS.

Tiiviimpi yhteistyö Iso-Britanian kanssa EU:n puitteissa näyttäisi olevan järkevää.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Rusi kirjoitti: "Suomen johtava turvallisuuspoliittinen ideologia - ulkopolitiikan pitkä linja - sisältää kansallismielistä ja vasemmistomielistä hybristä, ei vain euroooppalaisia arvoja ja solidaarisuusvakuutuksia."

Rusin tulkinta on kummallinen. En juurikaan näe kumpaakaan suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa, en käytännön tasolla enkä ideologiassa. Sen sijaan juhlapuheisiin sijoitellaan silloin tällöin, sisäpoliittisista syistä sanoja joilla viitataan omiin etuihin ja joihinkin vaemmistolaisiin hyveisiin kuten solidaarisuuteen. Mutta niillä ei juurikaan ole tekemistä meidän ulkopolitiikan pitkän linjan kanssa.

Jos jotakin pitkää linjaa haetaan niin sen voisi aloittaa toiseksi viimeisimmästä vuosituhannen vaihteesta jolloin iso osa suomalaista porvaristoa haikaili tänne keisarillisen Saksan miehitystä. Sama linja sai jatkoa vuonna 1918 kun tänne pyydettiin saksalainen miehitys auttamaan sisällissodassa. Edelleen 1930-luvulla lähdettiin tietoisesti valmistelemaan sotaa Natsi-Saksan kanssa ja se johti tappioon II Maailmansodassa. Nyt meitä NATOtetaan pienin askelin. En näe tuossa linjassa vasemmistolaista hybristä vaikka se saattaakin johtaa nemesikseen.

P.s. Rusi näkee Venäjän käyttävän energiaa poliittisen painostuksen välineenä. Minä taas näen Venäjän vain haluavan, etä laskut maksetaan ja mielummin ajallaan. Se kuulunee kauppatapoihin myös Euroopassa?

Toimituksen poiminnat